Kirja kertoo eläkeläisestä, jolla on liikaa aikaa. Hänellä on vaikeuksia löytää oikeaa rytmiä uudessa elämäntilanteessa. Kirjan tarinat kuljettavat päähenkilöä ensimmäisistä hämmentyneistä vapauden hetkistä kohti vähittäistä sopeutumista elämään, jota työ ei enää rytmitä. Yksilön kokemuksia täydennetään yhteiskunnallisilla näkökulmilla ja tutkimustiedolla.

Teos jakautuu viiteen eri osioon. Muutoskipuja-luvussa pohditaan mm. yksilön suhdetta vanhenemiseen, ikärasismia, ajan suhteellisuutta ja erilaisten ihmisten tapaa kokea työ. Aikaa tuhlattavana-luvussa arjen uusi rytmi alkaa vähitellen löytyä. Elämään tuovat sisältöä mökkeily, taideharrastukset, kirjat ja ihan tavalliset kotoiset puuhat. Kuulun joukkoon on on kokoelma tarinoita siitä, miten uusien harrastusryhmien avulla voi paikata työn jättämän sosiaalisen tyhjiön. Maailma taskuun –luvussa matkaillaan Euroopassa ja kotimaassa, mutta käydään myös kylässä Afrikassa. Viimeisessä osiossa Uusia rooleja kartoitetaan ikääntymisen mukanaan tuomia uusia tehtäviä: mitä merkitsee olla keski-ikäisen lapsen vanhempi, miltä tuntuu olla täysorpo ikäihmisenä ja mitä laajennettu sisaruus merkitsee. Kirjoituksissa ollaan myös kuoleman kaverina. Kaikkein suloisinta on kuitenkin isovanhempana olo. Lasten kanssa touhutessaan unohtaa hetkeksi miljoonat ryppynsä ja oman merkityksen kutistumisen.

Kirjan kirjoittaja on lappeenrantalainen eläkkeellä oleva opettaja, joka on toiminut myös tiedottajana ja toimittajana. Kirjaa on viimeistelty vuoden ajan Kirjoittajaopisto Skriptan esikoiskirjailijahautomossa. Kirjan tekijä on Kirjoittajayhdistys Paltan jäsen.

Rytmihäiriöiden kansikuva on naivistitaiteilija Seija Levannon maalauksesta Sointujen tanssi. Sisäsivujen kuvat on tehnyt Aimo Vuento.

Kirjan lukijat ovat antaneet myönteistä palautetta mm. ihmissuhdepohdinnoista ja rehellisestä arjen kuvauksesta. Myös selkeä ulkoasu ja kuvitus ovat miellyttäneet.