"Itse Jumalakaan ei voisi upottaa tätä laivaa." Näin kerrotaan erään virkailijan sanoneen loistoristeilijä Titanicin vesillelaskun yhteydessä sata vuotta sitten. Titanic aloitti neitsytmatkansa Southamptonista New Yorkiin 10. huhtikuuta 1912. Viisi päivää myöhemmin se teki tähtikirkkaassa yössä matkaa täydellä vauhdilla sään ollessa tyyni ja selkeä. "Oli sellainen ilta, jolloin tunsi itsensä iloiseksi, että oli elossa", kuten 17-vuotias ensimmäisen luokan matkustaja kuvasi tunnelmiaan. Tapahtuu kuitenkin pahin mahdollinen. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Titanic törmää Atlantilla jäävuoreen ja uppoaa. Se, minkä piti olla mahdotonta, osoittautuu väistämättömäksi.

Titanicin kohtalo järkytti ja yhdisti koko maailmaa ennen kokemattomalla tavalla. Kaikkiaan laivalla oli 2223 henkeä, heistä vain 706 pelastui. Suomalaisia matkustajia sanotaan olleen 63, heistä hengissä selvisi 20.

Tässä kirjassa palataan kohtalon yöhön Atlantilla. Monista eri lähteistä kootun aineiston pohjalta valotetaan tapahtunutta hetki hetkeltä, pohditaan siihen johtaneita syitä ja niitä lähtemättömiä vaikutuksia, joita onnettomuudella on ollut näihin päiviin asti.

Matkustajien joukossa oli monia oman aikansa kuuluisuuksia ja merkkihenkilöitä, hengenmiehiä, paljon siirtolaisiksi aikoneita naisia lapsineen. Titanicilla olleiden suomalaisten tiivistetyt elämäntarinat kertovat siirtolaisten elämästä Atlantin molemmin puolin. Myös monet pitkään eläneet huhut, väärinkäsitykset ja uskomattomat sattumat tekevät Titanicin tarinasta kaikessa kauheudessaan myös kiehtovaa luettavaa.

Simo Ylikarjula on Helsingissä asuva eläkkeellä oleva teologian tohtori ja tietokirjailija.