Sami Serolan väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan, miten kaupunkisuunnittelijoiden työtehtävät ja tiedontarpeetvaikuttavat tiedonlähteiden valintaan sekä siihen, että käytetäänkö tiedonhankinnan kanavana henkilö-, paino- vai verkkomediaa. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tehtävätyyppien, tiedontarvetyyppien, tiedonhankinnan kanavien ja lähteiden luokitteluun sekä näiden tekijöiden välisten yhteyksien löytämiseen.
Kaupunkisuunnitellulle keskeisiä ydintehtäviä ovat sekä yksityiskohtaisten suunnitelmien että laajojen selvitysten laadinta. Suunnitelmien laadintaan kuuluu faktojen jalostamista konkreettisiksi kaupunkirakentamista ohjaaviksi työsuunnitelmiksi. Suunnittelun alussa tutustutaan kohteeseen ja kerätään tietoa asiakkaiden toivomuksista. Suunnittelun edetessä kerätään yksityiskohtaista lähtöaineistoa. Raportointivaiheessa kaivataan kollegoiden tukea ongelmanratkaisussa sekä katsotaan mallia aiemmista suunnitelmista ja ohjeista. Laajojen selvitysten laadinnassa yhdistyy painettujen dokumenttien hankinta ja ryhmätyöskentely kollegoiden kanssa käytyjen palautekeskustelujen muodossa.
Keskeisten ydintehtävien lisäksi tunnistettiin joukko työtehtäviä joiden tarkoituksena on ydintehtävien tukeminen. Näitä ovat johtamistehtävät, organisaation toimintaa koskevien uutisten seuranta, kollegoiden avustaminen tiedonhankinnassa, asiakaspalvelu ja ammatillisen osaamisen ylläpito. Johtamistehtävissä kaupunkisuunnittelijoiden tiedonhankinta painottui internetistä löytyvien asiakirjojen ja niistä saatavien faktojen hankintaan. Uutisseurannassa oltiin kiinnostuttu organisaation sisäisistä verkkotiedotteista. Kollegoita avustettiin hankkimalla organisaation ulkopuolisista verkkoresursseista löytyvää tietoa kollegoitten puolesta, kun taas asiakaspalvelussa toimittiin oman organisaation tuottaman tiedon välittäjinä. Ammatillisen osaamisen ylläpidossa korostui ongelmanratkaisussa ja uusien käsitteiden ymmärtämisessä auttavan tiedon hankkiminen ulkopuolisten asiantuntijoiden tarjoamilla kursseilla ja itse internetistä hankkimalla.
Informaatiotutkimuksen kasvu tieteenalana edellyttää alan omien mallien ja teorioiden muodostusta, mutta myös niiden testausta empiirisesti. Lisäksi tutkimuksissa on tunnistettava aiheen kannalta keskeiset käsitteet ja osoitettava niiden väliset suhteet. Useisiin erilaisiin työtehtäviin kiinnittyvä tutkimus paljastaa tarvittavien tietotyyppien moninaisuuden sekä käytettyjen kanavien ja lähteiden käytön vaihtelevuuden työtehtävittäin.