Useissa ortodoksiseurakunnissa toimii jo tällä hetkellä vapaaehtoisia auttajia, jotka käyvät yksinäisten ihmisten luona. Yksinäisyyttä on kodeissa ja palvelulaitoksissa. Usein kyse on ikäihmisistä tai toimintarajoitteisista henkilöistä. Vuorovaikutuksen puute on todettu heikentävän ihmisten hyvinvointia ja altistavan erilaisille terveydentilan häiriöille. Kun tämän ymmärtää, selviää myös, että nyt esiteltävän auttamismuodon todellinen merkitys on paljon kattavampi kuin "viihtyisä rupattelu".

Auttajan polku -oppaan nimen tarkoituksena on osoittaa, että toinen toistaan seuraavat kohtaamiset lähimmäisten kanssa on liikettä, jossa tarvitaan tarkkaavaisuutta ja jossa "maisemat" voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Vuorovaikutus tapahtuu tietyissä puitteissa autettavan ehdoilla, mutta tilanteet ovat aina uusia ja auttajalle kertyy yhä lisää kokemuksia.

Sinustako auttaja?

Auttajan polku on apuneuvo, joka sisältää ohjeita auttajalle. Siinä pohditaan, mitkä ovat auttajan sopivia ominaisuuksia, miten tehtävään tulisi valmentautua ja mitä kohtaamisissa tulisi pitää mielessä. Auttaja toimii osana lähimmäispalvelun rinkiä. Alkuvalmennuksen jälkeen auttaja saa jatkuvaa tukea lähimmäispalvelun ohjaajalta.

Auttajan polku -oppaan lähtökohtana on, että muutaman auttajan rinkiä tukee ohjaaja. Ohjaajana voi toimia se, jolla on kokemusta erilaisissa elämäntilainteissa olevien ihmisten kohtaamisista ammattinsa tai elämänkokemuksensa puolesta. Opas esittelee ohjaajan tehtäviä ja miten auttajia voidaan "löytää". Oppaassa kuvataan auttajien valmennuksessa esille tuotavia asioita. Ohjaajalta voidaan odottaa, että hän välittää auttajana toimivista ja on milloin tahansa käytettävissä heitä tukemassa.

Luvussa Auttajan näky kerrotaan ortodoksisen lähimmäispalvelun lähtökohdista. Lähimmäisavun juuret ovat syvällä juutalaisessa hurskaudessa. Hyvän tekeminen on myös arvostettua kaikissa vanhoissa kulttuureissa. Kristittyjen lähimmäisistä välittäminen pohjautuu Jeesuksen opetukseen sekä alkukirkon ja pyhien ihmisten antamiin esimerkkeihin.

Nyt ilmestyvä opas käsittelee vain yhtä vapaaehtoisen diakonian aluetta. Veljeskunta tähtää siihen, että vapaaehtoisen auttamisen muita muotoja voitaisiin määritellä ja tukea selkeän konkreettisin apuneuvoin. Tässä on yhteistoiminta kirkon ja seurakuntien kanssa ensisijaisen tärkeää.