Kuinka kansanmurhan arvet näkyvät vuosikymmeniä hajallaan asuneen kansakunnan kulttuurissa?

Armenialaisten kansanmurhan käynnistymisestä on kulunut jo 96 vuotta. Monituhatvuotinen länsiarmenialainen kulttuuri ja elämäntapa katosivat lähes kokonaan muutamassa vuodessa, ja armenialaisten rippeet hajaantuivat kaikkialle maailmaan. Armenialaisten historiassa kansanmurha oli valtaisa eksistentiaalinen murros, joka on jättänyt jälkensä kaikille kulttuurin aloille, mutta yleiseen tietoisuuteen asia ei ole juuri noussut.

Serafim Seppälä kuvaa kansanmurhan kulttuurillista perintöä armenialaisten sisäisenä prosessina. Millaisia näkökulmia filosofit, teologit ja psykologit ovat avanneet kansanmurhan perintöön? Miten kansanmurhaa on käsitelty armenialaisessa kirjallisuudessa, musiikissa, elokuvissa ja kuvataiteessa? Miten armenialainen identiteetti on rakentunut kansanmurhakokemuksen ja yhä jatkuvan kansanmurhan kieltämisen ympärille?

Serafim Seppälä on ainoa Suomessa perusteellisesti armenialaisten historiaan ja nykyisyyteen perehtynyt tutkija. Hän on systemaattisen teologian ja patristiikan professori Itä-Suomen yliopistossa.