Voikkaan paperitehtaan lopettaminen vuonna 2006 oli ensimmäinen Suomen paperiteollisuuden iso rysähdys. Mutta mistä kaikki alkoi? Pakanavuorelta? Oravan Matin pussista? Voikkaan teollisuuskylän karhea historia, nyt ensimmäistä kertaa kirjana.

Kaksiosaisen Voikkaan historiaa käsittelevän teoksen ensimmäinen osa, Synty ja elinkeinoelämä, kertoo Suomen teollistumisen tarinaa siitä ajasta lähtien, kun vapaana virtaava koski oli omaisuuksista suurin. Teollisuuspatruuna Rudolf Elving perusti 1896 paperitehtaan Voikkaan ja Kyöperilän koskien päälle. Pian Voikkaalle, ”savolaisten amerikkaan”, tultiin läheltä ja kaukaa, ja jo suurlakon 1905 aikana tuon äkisti synnytetyn työläispaikkakunnan päällä liehuivat kirkkaanpunaiset liput.

Voikkaa on Kuusankosken tehtaista ja kylistä pohjoisin, eikä sen historiaa ole koetettu kirjoittaa koskaan aikaisemmin. Nyt asialla ovat kyläläiset itse, kirjava kirjoittajajoukko, etunenässä Finlandia-voittaja Seppo Aalto, historioitsija FT Seija A. Niemi, emeritusprofessori Kari Immonen ja Voikkaan tehtaalla sen viimeisinä vuosina luottamusmiehenä toiminut Jari Lindström. Kirja kertoo yhden suomalaisen teollisuustaajaman kautta karheaa tarinaa suomalaisesta sisusta, työstä, elosta ja onnesta.