Valtiotieteiden tohtori Jukka Seppisen muistelmateos kuvaa hänen pitkän uransa vaiheita diplomaattina ja politiikan taustavaikuttajana. Samalla kirja avaa uusia näkökulmia Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin ja itä-länsi-asetelmaan 1970-90-luvulla.

Kirjoittaja kuvaa etenkin suhdettaan häntä tukeneeseen presidentti Urho Kekkoseen, jonka todelliset tavoitteet saavat nyt lisävalaistusta. Kekkonen oli asemansa ja retoriikkansa vanki; Seppinen puolestaan oli vapaa käymään operatiivisesti poliittista sotaa ja pitämään seiniä pystyssä.

Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Stepanov vaati talvella 1977 Suomea luopumaan puolueettomuudesta. Seppinen vastasi tuolloin ulkoasiainministeriössä Suomen poliittisista neuvostosuhteista. Miten tästä vaikeasta tilanteesta selvittiin?

Hallitus esitti Seppistä kuuluisan Ranskan valtion hallintokorkeakoulun ensimmäiseksi suomalaiseksi opiskelijaksi 1977. Panoksena oli Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen. Suomi tarvitsi tasapainottavia poliittisia suhteita lännestä. Jukka Seppinen pantiin jälleen asialle. Mutta miksi hänet syrjäytettiin presidentti Koiviston aikana?

Jukka Seppinen on työskennellyt ulkoasiainhallinnossa lähes 20 vuotta. Sittemmin hän on toiminut mm. Suomen integraatiopolitiikan tutkijana. Seppinen on julkaissut useita teoksia, viimeksi paljon keskustelua herättäneen Neuvostotiedustelu Suomessa 1917-1991. Strategia ja toiminta (2006).