Suomessa on 1990-luvun alkupuolella omaksuttu koulutuspoliittinen linjaus, jonka mukaan perheet voivat peruskouluissakin hakea lapselleen koulupaikkaa haluamaansa kouluun ja koulut taas valita oppilaitaan. Tämä uusi kouluvalintapolitiikka on osa yksilöllisyyttä, erikoistumista ja tulosvastuuta korostavaa ylikansallista koulutuspolitiikkaa. Tässä teoksessa luodaan kokonaiskuvaa kouluvalintapolitiikan synnystä, käytöstä, sosiaalisista vaikutuksista ja kansainvälisistä yhteyksistä. Kouluvalintapolitiikka toteutuu koulumarkkinoilla. Paikallisten ja elettyjen koulumarkkinoiden piirteitä tarkastellaan Suomessa 2000-luvun taitteessa yläkouluun siirtyvien kaupunkilaisoppilaiden kautta. Tutkimus pohjautuu laajoihin tilasto-, kysely- ja dokumenttiaineistoihin. Tutkimuksessa kysytään: - Onko kouluvalintapolitiikka murentamassa suomalaista yhtenäiskoulujärjestelmää? - Onko perheiden kouluihin hakemisella vaikutuksia yläkoulujen oppilaspohjaan? - Missä määrin perheet osallistuvat koulumarkkinoille? - Missä määrin ja millaisin kriteerein yläkoulut valikoivat oppilaitaan? - Miten hakemusten virrat jakautuvat ja kulkevat yläkoulujen kesken? - Onko kouluihin hakemisessa eroja oppilaan kotitaustan ja sukupuolen suhteen? - Millaisin perusteluin perheet haluavat lapsensa juuri tiettyyn kouluun? Kirja on ensimmäinen kouluvalintapolitiikkaa Suomessa monikerroksisesti analysoiva tutkimus. Siinä tarkastellaan koulumarkkinoiden olemassaoloa ja rakenteita, perheiden kouluihin hakeutumista sekä kouluvalintapolitiikan sosiaalisia ja koulutuspoliittisia vaikutuksia.