Suomen alkavan teollistumisen keskukseksi muodostui 1800-luvun jälkipuoliskolla Tampere. Kaupunki oli pitkään Suomen ainoa selväpiirteinen teollisuusyhdyskunta, jossa työväestöä oli kolme neljäsosaa asukkaista vielä pitkälle 1900-lukua. Tampere kasvoi ja kehittyi tehdasvetoisesti ja teollisuus sai työtekijänsä lähimaaseudulta.
Tutkimusajanjakson 1860-luvulta vuoteen 1917 muita tamperelaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia projekteja teollistumisen ja kaupungistumisen lisäksi olivat kansalaistuminen ja kansallistuminen. Populaarikulttuurista julkisine huveineen muodostui työväestölle tärkeä kouluttautumisväylä modernin suomalaisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Integraatiovaiheita olivat kasvatus, itsekasvatus ja viihde.
Kansallisromanttisen kansanvalistusaatteen sisäistänyt sivistyneistö järjesti yleishyödyllisiä, salonkiohjelmaisia, kasvattavia kansanhuveja rahvaalle. Työväestön kärkijoukko otti haasteen vastaan ja alkoi tehtaalaisseuroissaan opiskella seuranäyttelemistä, kuorolaulua ja torvisoittoa. Osassa työväestöä heräsi omakohtainen sivistymishalu ja järjestöelämää pönkittämään kehiteltiin uusi huvilaji, ohjelmalliset iltamat. Iltamien ohjelmanumerot olivat tehtaalaiseuroissa omaksuttua salonkipohjaista musiikkia ja näyttelemistä. Työväestö siis omaksui sääty-yhteiskunnan itsellisten kulttuuria ja prosessin tuloksena oli yhtenäistyvä, tasa-arvoistuva yleiskulttuuri. Prosessi ei kuitenkaan päättynyt tähän, vaan itsellisyyden itsekin saavuttanut, tässä vaiheessa toisen polven työväestö jatkoi eriytymistään ja sen käsissä yleiskulttuuri sai erityisiä yhteisöllisiä ja viihteellisiä muotoja. Työväestön joukkojärjestöt esimerkiksi ammattiosastot sekä voimistelu- ja urheiluseurat järjestivät innokkaasti tanssiaisia ja urheilukilpailuja. Näistä sekä elokuvista ja teatterista tuli kaiken kansan massaviihdettä.
Kansanvalistuksesta kertovat tekstit ovat yleisesti antaneet sankarin roolin sivistyneistölle, joka ymmärsi valistaa kansaa. Mielestäni rahvas otti valistuksen vastaan itselleen edullisena. Valistuminen oli heille selviytymisstrategia. Markkinatalous, teollistuminen ja kansalaistuminen olivat suuri haaste ja työväestön pääjoukko vastasi siihen olemalla kunnon työmiehiä ja myös oikeaoppisia huvittelijoita.
