Kollageeni XVII esiintyy ihmisen aivoissa

Väitös neurotieteiden alalta

Väittelijä: LL Allan Seppänen

Väitösaika ja -paikka: 25.11.2011 klo 12.00, Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 8

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava LL Allan Seppäsen väitöskirjatutkimus osoitti ihmisen aivokudosnäytteillä tehdyissä kokeissa, että aivojen hermosolut, neuronit, sisältävät aiemmin lähinnä ihossa todennettua tyypin XVII kollageenia. Tämä löydös voi osaltaan selittää useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa havaitun yhteyden ihotauti pemfigoidin ja dementian välillä.

Kollageenit ovat aiemmin jääneet huomiotta aivotutkimuksen saralla, sillä kollageenisäikeitä, kollageenien tunnetuinta esiintymismuotoa, ei kypsässä keskushermostossa esiinny. Viime vuosikymmenen aikana on kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että kollageenit eivät esiinny ainoastaan kudoksia vahvistavina säikeinä, vaan lukuisina erilaisina molekyyleinä, joista yksi on kollageeni XVII.

Kollageeni XVII on niin sanottu solukalvokollageeni, eikä se muodosta säikeitä. Se on ihossa osa rakennetta, joka sitoo ihon syvintä epiteelisolukerrosta alustaansa. Sen vaurioituessa esimerkiksi pemfigoidisairauksissa ihon pinnallisemmat osat irtoavat alustastaan muodostaen kutisevia rakkuloita. Useat tutkimukset ja tapausselostukset ovat osoittaneet, että ihmiset, jotka sairastuvat pemfigoidiin, sairastavat myös ikätovereitaan enemmän neurologisia sairauksia, kuten dementiaa ja aivohalvauksia.

Väitöskirjatyössään Seppänen osoitti tyypin XVII kollageenia esiintyvän aikuisissa ihmisen aivoissa käyttäen ruumiinavauksissa otettuja aivonäytteitä sekä valikoimaa vakiintuneita tutkimusmenetelmiä. Tutkimus toi esiin, että kollageeni XVII esiintyy neuroneissa useilla eri aivoalueilla, ja että solunsisäisesti kollageeni XVII sijaitsee lipofuskiinirakkuloissa, jotka ovat solunsisäisiä jätteenkeräyskappaleita. Koska pemfigoidi on autoimmuunisairaus, voisi immunologinen vaste ihossa olevaa tyypin XVII kollageenia kohtaan vaurioittaa myös keskushermostossa sijaitsevia vastaavia kollageenimolekyylejä. Näin ollen, vaikka tyypin XVII kollageenin funktio neuroneissa ei tutkimuksessa selvinnytkään, avaavat löydökset uusia mahdollisuuksia erilaisten neurologisten sairauksien selittämiseen etenkin immunologisesta näkökulmasta.

Väitöstutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen neurologian yksikössä sekä Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen tutkimuskeskuksen neurologian yksiköissä.

Lääketieteen lisensiaatti Allan Seppäsen neurotieteiden alaan kuuluva väitöskirja "Collagen XVII in the human brain" (Kollageeni XVII ihmisen aivoissa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Hannu Kalimo Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kari Majamaa Oulun yliopistosta.

Lisätietoja:

Allan Seppänen

Vanhan Vaasan Sairaala, PL13, 65381 Vaasa

p. 040 572 2693

allan.seppanen@uef.fi 17.11.2011

© Itä-Suomen yliopisto Palaute