On tyttö, jonka äiti jää taivaalta tippuvan jäälohkareen alle. On nainen, joka voittaa lotossa jättipotin kahdesti. On mies, jota salama iskee neljä kertaa. Kaikki he etsivät selitystä elämälleen.

Elokuvassa muistot näytetään mustavalkoisina, ja kuollut ihminen jätetään seisomaan tienvarteen. Sitten auto ajaa pois, ja takaikkunasta katsotaan kuinka ihminen pienenee ja katoaa lopulta kokonaan. Sillä lailla elokuvissa kuollaan.

Sahanpurutalossa asiat eivät mene niin. Äidin päälle putoaa taivaalta jäätä, eikä Saara näe häntä enää koskaan. Saara makaa sängyssä ja yrittää olla kuulematta isän valitusta. Mutta se kaikuu kamiinasta. Pieni musta kamiina ulisee niin että sen savuhormi on pakahtua. Miten valtavan surullinen pieni kamiina, Saara ajattelee. Hän nipistelee isää varpaista, jotta tämä tuntisi jotain.

Villa auttaa, Annu-täti sanoo ja pukee Saaralle ja tämän isälle villapaitoja ja villasukkia, peittelee heidät lampaantaljojen ja huopien alle. Täti uskoo, että mitä surullisempi ihminen, sitä lämpimämpänä hänet täytyy pitää. Kun Annu-täti voittaa lotossa jättipotin toiseen kertaan, hän nukahtaa kolmeksi viikoksi kartanon torniin.

Selja Ahavan lumoava romaani sekoittaa realismia ja maagista, satua ja omituisia faktoja taivaalta tippuvista asioista. Lopputuloksena on koskettava ja taianomainen kudelma asioista, joille ei ole sanoja.