Amerikansuomalainen Lauri Selin eli lapsuusvuotensa Lahden Jalkarannassa 1930-luvulla. Vanhemmat kävivät töissä lähiseudun sahoilla ja pojat touhusivat sitä mitä tuon ajan viikarit yleensäkin: koulunkäyntiä, pelejä, kalastusta, pyssyleikkejä ja tyttöjen perään vilkuilua. Ja tietysti oli myös arjen pieniä velvollisuuksia. Tarinat herättävät eloon vuosikymmenten takaisen maalaistaajaman elämänmenon. Leikit ja leikkivälineet piti kehitellä itse, eikä niitä kovin runsain määrin ollut. Mielikuvitus ja innokas kokeilunhalu johtivat seikkailuihin. Aito ja mukava muistelmakirja luo linkin tämänkin päivän vaarien ja viikareiden välille.