Att studera 1700-talet för att förstå den gångna tidens fenomen har varit min ledtråd i min forskning av bondekvinnors välstånd, ställning och modemedvetenhet på 1700-talet. Min viktigaste uppgift är inte att göra den förgångna tidens fenomen förståeligt i dag, ty en pålitlig rekonstruktion av 1700-talets samhälle är omöjlig att skapa. Att blotta den inbyggda förståelsen av gårdagens fenomen har varit för mig en utmaning som jag inte kunnat stå emot. Som forskare har utforskandet av bondekvinnors liv, och i synnerhet deras vardagsliv, samt deras relation till mode fascinerat mig. Som hemslöjdslärare och etnolog har jag tacklat det här problemet ur vardagslivets och klädforskningens synvinkel. Att utforska en bondekvinnas vardagsliv i sin helhet betyder att min forskning blivit tvärvetenskaplig. Min infallsvinkel är mikrohistorisk, vilket betyder att jag fokuserar på mikronivån i den lokala miljön men utöver detta har jag också en möjlighet att betrakta det förflutna genom nuet.

Tarkastelen tutkimuksessani talonpoikaisnaisten varallisuutta, asemaa ja muotitietoisuutta Kokkolan pitäjässä 1700-luvun jälkipuoliskolla, sekä sitä, millaisen kuvan meidän aikamme ja alueemme kansallispuvut antavat 1700-luvun pukeutumisesta. Tavoitteena on luoda kuva talonpoikaisnaisten varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta Kokkolan pitäjän eri kylissä ja Alavetelin kylässä vuoden 1686 kirkkolain ja vuoden 1734 Ruotsin valtion lain normittamassa sääty-yhteiskunnassa. Tutkimukseni näkökulma on mikrohistoriallinen, joten tutkin henkilöitä ja ilmiöitä pieneksi rajatulla alueella, ja mainitsen henkilöt nimeltä. Tutkimusaineistonani ovat 65 talonpoikaisnaisen ja kahdentoista porvarisnaisen perukirjat, erityisesti niiden vaateluettelot, joihin sovellan lähilukua. Tietoaja olen täydentänyt Kokkolan kaupungin, emäseurakunnan ja Alavetelin seurakunnan kirkonkirjoista. Tutkimuksen keskiössä on Maria Laiberg,jonka vaateluettelo herätti mielenkiintoni. Perhe asui ensin Kokkolan kaupungissa, josta se muutti Alavetelin Bastubackalle. Toisessa tapaustutkimuksessa tarkastelen seitsemän muun pääosin 1700-luvun jälkipuoliskolla kuolleen Bastubackan sukuun kuuluneen naisen varallisuutta, asemaa ja muotitietoisuutta.