Karhu olisi jo valmis pitkään talvilepoonsa, mutta Kurrea ei nukuta yhtään – eikä se malta pysyä hiljaa! Pian sen metelöinti saa väsyneen Karhun kihisemään kiukkua.
Mutta kun Kurre katoaa lumipyryyn, Karhu ymmärtää, että on parempi tinkiä unestaan kuin menettää ystävä.