Hormonaalinen maahanmuuttaja Roman Schatz (s. 1960) on kerjännyt elantonsa kirjoittamalla kirjoja ja esiintymällä julkisesti ulkomaisena sirkuseläimenä.

Ehkä juuri siksi hänen kolumneistaan puuttuu hyvien tapojen mukainen ilottomuus, voimattomuus ja leipiintyneisyys. Ne eivät vastaa tilaustöiltä odotettavaa neutraalia yhdentekevyyttä, vaan häiritsevät lukijaa temperamenttia tihkuvalla, vierasperäisellä huumorilla, kansan syvältä olevia rivejä epäilyttävällä älykkyydellä ja kavalasti iskevällä yllätyksellisyydellä.

Loputtoman mutkikkaassa suhteessaan seksuaalisuuteen Schatz ei kehuskele olevansa edes täysikasvuinen Pavlovin koira, vaan Pavlovin pentu: "Miesten geneettiseen perusohjelmointiin kuuluu seurata ankanpoikasen tavoin kaikkea mikä on pyöreä, lihaisa ja jaettu kahtia."

Mamusedän on pakko purkaa tuskansa ja paineensa kirjallisiin urotekoihin, sillä tutkimusten mukaan saksalaiset ovat surkeita rakastajia.