Väitös terveyshallintotieteen alalta Väittelijä TtM Tarja Savolainen Väitösaika ja -paikka perjantai 17.6.2011 klo 12.00, Mediteknian auditorio, Kuopion kampus
Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkastellaan terveysasemien ulkoistamista niiden asiakkaiden ja henkilökunnan näkökulmasta. TtM Tarja Savolaisen Itä-Suomen yliopistossa tarkastavassa väitöstutkimuksessa havaittiin, että yksityisen, julkisen ja ulkoistetun terveysaseman asiakkaiden palvelukokemuksissa sekä yksityiseen ja julkiseen palveluun kohdistuvissa arvoissa ja asenteissa oli eroja. Myös terveysasemien henkilökunnan arvot ja asenteet sekä sitoutuminen erosivat terveysasemittain. Savolainen tarkasteli tutkimuksessa Lahden seudulla sijaitsevia terveysasemia, joiden henkilökunnalle ja asiakkaille tehtiin kolme kyselytutkimusta vuosina 2006–2008.
Asiakkaiden myönteisiin kokemuksiin palvelujen laadusta vaikuttivat eniten korkea koulutus, kyselyhetken hyvä terveydentila, julkisella sektorilla saman lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle pääsy sekä hieman vaihtelevasti ikäryhmä. Arvoiltaan ja asenteiltaan yksityismyönteisimpiä olivat yksityisen lääkärikeskuksen asiakkaat. Yksityiselle toimijalle ulkoistetun julkisen terveysaseman asiakkaiden arvot ja asenteet eivät kolmen tutkimusvuoden aikana muuttuneet yksityismyönteisempään suuntaan. Asiakkaiden kokema palvelun laatu pysyi terveysasemittain samantasoisena kaikissa kolmessa kyselyssä. Tärkein palvelun laatua erotteleva tekijä oli puhelinyhteyden saaminen terveysasemalle.
Asiakkaiden tavoin yksityisen lääkärikeskuksen henkilökunta oli arvoiltaan ja asenteiltaan yksityismyönteisin. Viimeisessä kyselyssä yksityiselle toimijalle ulkoistetun julkisen terveysaseman henkilökunnan arvot ja asenteet olivat muuttuneet julkismyönteisestä hieman yksityismyönteisempään suuntaan. Henkilökunnan sitoutumiseen vaikuttavat tekijät vaihtelivat terveysasemittain ja ammattiryhmittäin. Palkkaus, mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin ja työtä koskeviin päätöksiin sekä työyhteisön toimivuus, työn organisointi ja suunnittelu jakoi eri terveysasemien henkilöstöjä. Tyytyväisimpiä työolosuhteisiinsa olivat lääkärit.
Tutkimustulokset osoittavat, että muutokset organisaatioissa olivat hitaita. Kolmen vuoden tutkimusajanjaksona havaitut muutokset osoittautuivat vähäisiksi. Samanaikaisesti terveydenhuollolta on odotettu nopeaa reagointia toimintaympäristön muutoksiin. Terveydenhuollon organisaatiot ovat kuitenkin instituutioita, jotka ovat pysyneet lähes muuttumattomina vuosikymmeniä. Savolaisen mukaan tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään terveydenhuollon organisaatioiden luonnetta ja sitä kautta näkemään, miten uudistuksia terveydenhuollossa voidaan toteuttaa.
Tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa perusterveydenhuollon organisaatioiden eroista. Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden mahdollisuuksia terveyspalvelujen valitsemisessa. Asiakkaalla on jo nyt oikeus mennä mihin tahansa terveyskeskukseen oman kunnan tai kuntayhtymän alueella. Vuoden 2014 alusta lähtien valinnanvapaus on laajenemassa Suomen kaikkiin terveyskeskuksiin. Näin ollen asiakkaat tulevat arvioimaan palvelujen laatua entistä tarkemmin ja huonosti toimivien terveyskeskusten on panostettava entistä enemmän toimintansa kehittämiseen.
Tutkimuksen alkuvaiheessa ulkoistaminen oli Suomessa vielä suhteellisen harvinaista. Nyt kymmenet kunnat ovat ulkoistaneet terveydenhuoltoaan eri syistä ja eri laajuudessa. Aikaisemmin suurin osa tutkimuksesta, ja myös keskustelusta, on kohdentunut ulkoistamisen taloudellisiin hyötyihin.
Julkisen sektorin muutoskehitys on ollut havaittavissa monissa maissa. Suomessa on koettu, että julkinen terveyspalvelujärjestelmä on hitaasti rapautunut ja siinä on havaittu merkittäviä kehittämisen tarpeita. Julkisessa keskustelussa kuntia on syytetty perusterveydenhuollon ja terveyskeskusten kehittämisen laiminlyönnistä. Lisäksi on nähty, että kansalaisten luottamus julkisiin palveluihin on horjunut, minkä puolestaan on arvioitu lisäävän yksityisten sairausvakuutusten määrää. Lapsena yksityiseen terveydenhuoltoon tottuneiden asiakkaiden on todettu usein aikuisenakin jatkavan yksityisten terveyspalvelujen käyttöä. Terveydenhuollon on myös pelätty jakautuvan kahteen kerrokseen – työssäkäyvät käyttävät yksityistä terveydenhuoltoa työterveyspalveluissa tai itse maksaen, kun taas kuntien terveyskeskuksista tulee vanhusten, työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien hoitopaikkoja.
Terveystieteiden maisteri Tarja Savolaisen väitöskirja ”Yksityinen, julkinen ja ulkoistettu organisaatio vertailussa. Monimuuttujamenetelmällinen tapaustutkimus Lahden seudun terveysasemista vuosina 2006–2008” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on emeritus professori Pentti Meklin Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Jari Vuori Itä-Suomen yliopistosta.
