KTM Matti Sarvimäen kansantaloustieteen aineeseen kuuluva väitöskirja ”Essays on Migration” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa 12.3.2009. Työn otsikko suomeksi on ”Esseitä muuttoliikkeistä”. Väitöskirjan neljä esseetä tarkastelevat evakkojen asuttamista sodan jälkeisessä Suomessa sekä viimeaikaista Suomeen kohdistunutta maahanmuuttoa. Evakoksi joutuminen nosti tuloja Toisen maailmansodan seurauksena useampi kuin joka kymmenes suomalainen joutui muuttamaan pysyvästi pois kotiseudultaan. Väitöskirjassa tutkitaan evakoksi joutumisen vaikutusta pitkän aikavälin tuloihin. Analyysi perustuu poikkeukselliseen aineistoon, jossa seurataan yli 20 000 suomalaista kuuden vuosikymmenen ajan. Luovutetuilla alueilla asuneiden keskitulot ja työllisyys eivät poikenneet koko maan keskiarvoista sotaa edeltävinä vuosina. Kuitenkin vuonna 1971 evakoksi joutuneiden miesten keskitulot olivat noin 11 prosenttia muita korkeammat. Naisten kohdalla vastaavia eroja ei ollut. Nämä havainnot viittaavat siihen, että evakoksi joutuminen nosti huomattavasti miesten tuloja. Yllättävän tuloksen taustalla on evakoksi joutumisen pysyvä vaikutus liikkuvuuteen. Evakot muuttivat keskimääräistä useammin paikkakunnalta toiselle ja maaseudulta kaupunkeihin sodan jälkeen. Lisäksi he siirtyivät muita nopeammin maanviljelyksen parista teollisuus- ja palveluammatteihin. Väitöskirjassa tarkastellaan myös asutustoiminnan vaikutusta Suomen aluerakenteeseen. Tulosten mukaan ne maalaiskunnat, joihin sijoitettiin paljon evakkoja, kasvoivat nopeammin myös sodan jälkeen. Analyysi perustuu sijoitussuunnitelman yksityiskohtien hyödyntämiseen ja huomioi väestökehitykseen vaikuttaneet muut tekijät. Maahanmuuttajien kotoutuminen työmarkkinoille hidasta Väitöskirjan toisessa osassa tutkitaan maahanmuuttajien kotoutumista suomalaisille työmarkkinoille. Tulosten mukaan maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyys ja keskitulot ovat huomattavasti heikommat kuin saman ikäisillä ja samoilla alueilla asuvilla syntyperäisillä suomalaisilla. Erot pienenevät maahanmuuttajien asuessa pidempään Suomessa, mutta ainoastaan OECD-maissa syntyneet miehet saavuttavat vertailuryhmän. Maahanmuuttajien asemaa on kuitenkin mahdollista parantaa kotouttamistoimenpiteillä. Tulosten mukaan vuonna 1999 aloitetut kotouttamissuunnitelmat paransivat huomattavasti maahanmuuttajien työllisyyttä ja vähensivät heidän saamiaan tulonsiirtoja. Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii professori David Card (UC Berkeley) ja kustoksena prosessori Pertti Haaparanta.