Viimeisten 70 vuoden aikana ydinaseet ovat herättäneet (monia) negatiivisia tunteita, pääosin pelkoa. Tunteiden voimakkuus on vaihdellut riippuen maailmanpoliittisesta tilanteesta ja valtioiden keskinäisistä suhteista. Tämä väitöskirja käsittelee toisenlaisia, positiivisia tuntemuksia, joita ei yleensä liitetä ydinasevarusteluun. Toisin sanoen tutkimus käsittelee naurun roolia maailmanpolitiikassa ja keskittyy eräässä kansainvälisessä arvojärjestyksessä alimmaisena sijaitseviin toimijoihin. Tämä kansainvälinen arvojärjestys, globaali ydinasejärjestys, on institutionalisoitu ydinsulkusopimuksessa, joka jakaa maailman valtiot niihin, joilla on ydinase, ja niihin, joilla ei ole. Ydinasevalloiksi pyrkiviä Irania ja Pohjois-Koreaa kutsutaan tutkimuksessa ydinasetyrkyiksi (nuclear wannabes). Tutkimus kartoittaa läntisiä (löyhästi ymmärrettynä) jokapäiväisiä käsityksiä ydinasetyrkyistä ja osoittaa, että globaalia ydinasejärjestystä tuotetaan jatkuvasti myös humoristisissa materiaaleissa, kuten erilaisissa pilakuvissa.