Miten ihminen tekee itsestään taiteilijan? Miten hänen onnistuu elää poeettinen elämä, jonka tarkoituksena on etsiä uusia toiminnan ja luomisen muotoja yhteisön tapoja ja moraalia uhmaamalla?
Poeettisen elämän päähenkilö on Axel Gabriel Ingelius (1822-1868), suomalainen säveltäjä, kirjailija, konsertoija ja kriitikko, monella alalla maamme ensimmäisiä. Hänen saavutuksiinsa kuuluu yksin- ja kuorolauluja, sinfonia, ooppera ja useita romaaneja. Tämä Topeliuksen luonnehtima "nerokas hutilus" tuli myös tunnetuksi säätyläispiirien ärsyttäjänä, teräväkynäisenä sanomalehtimiehenä ja ruotsalaiskirjailija C. J. L. Almqvistia jäljitelleenä seikkailijana. Ingelius kuvitteli itsestään suuria, mutta aikalaiset saivat seurata hänen monia epäonnistumisiaan.
Musiikin kulttuurihistorian dosentti Jukka Sarjalan luoma henkilö- ja ajankuva pohjautuu seikkaperäisiin arkistotutkimuksiin. Se valaisee Ingeliuksen monipuolista toimintaa ja tuotantoa, ystäväpiiriä ja niitä mahdollisuuksia, joita biedermeier-ajan Suomi taiteilijoilleen tarjosi.