Aikuistyypin, eli tyypin 2 diabetesta sairastava henkilö pystyy elämäntapamuutoksillaan parantamaan poikkeavia laboratorioarvojaan tai jopa pysäyttämään sairauden. Diabetespotilaan itse esille tuomat elämäntapojen muutostarpeet eivät kuitenkaan nouse osaksi omahoidon ohjausta, selviää Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi väittelevän Sari Järvisen väitöstutkimuksesta. Hoitajan näkökulma painottuu potilasasiakirjoissa olevissa ohjausta koskevissa kirjauksissa potilaan näkökulmaa enemmän.

Lain mukaan kirjausten pitäisi painottaa nimenomaan potilaan näkökulmaa.

– Jos muutostarpeet ovat hoitajan asettamia, potilas ei muuta omaa käyttäytymistään. Tämän seurauksena ohjaustilanteista kirjataan yhä uudelleen samoja muutostarpeita, eikä potilas kehity omahoidon osaamisessa, Järvinen toteaa.

– Tämä puolestaan johtaa siihen, ettei potilas saa palautetta omahoidossa onnistumisestaan, eikä ohjaus etene yhdessä suunnitellen, vaan kiertää kehää samojen muutostarpeiden ympärillä, Järvinen jatkaa.

Kirjauksissa on myös hyvää sisältöä

Tyypin 2 diabetespotilaan ohjaustilanteissa käsitellään Käypä hoito -suositusten mukaisia sisältöalueita.

– Pääasiassa kirjaukset painottuvat ravitsemukseen ja lääkehoitoon, mutta ohjaustilanteissa käsitellään myös liikkumiseen, painonhallintaan ja päihteidenkäyttöön liittyviä asioita, Järvinen kiittelee.

Jalkahoidon ohjausta ja mielialaan liittyviä asioita kirjataan kuitenkin hyvin niukasti.

– Uneen ja lepoon liittyvää omahoidon ohjausta ei kirjata lainkaan, vaikka niiden vaikutuksesta terveyteen on viime aikoina saatu runsaasti näyttöä, Järvinen ihmettelee.

Potilasasiakirjoihin olisi myös hyvä kirjata niitä keinoja, joilla muutosesteitä on ratkaistu.

– Potilas saattaa esimerkiksi sanoa, ettei voi liikkua ylipainon vuoksi. Tällöin potilasta voitaisiin ohjata esimerkiksi pyöräilemään tai uimaan, jolloin niveliin kohdistuva rasitus olisi hallittavissa. Tai jos potilas sanoo, ettei voi syödä terveellisesti, koska se on liian kallista, voitaisiin yhdessä käydä läpi perusruoka-aineita, joista voidaan valmistaa terveellistä ruokaa, Järvinen kertoo.

Muutostarpeiden ja muutoksille asetettujen tavoitteiden ja aikataulujen kirjaaminen hoitajan kanssa yhteistyönä vahvistaa potilaan tunnetta omahoidon ohjaukseen osallistumisesta.

–Tällä on merkitystä myös siksi, että potilaat voivat itse tarkastella Kanta-tietojärjestelmästä ohjaustilanteista tehtyjä kirjauksia ja palauttaa mieleensä niissä käsiteltyjä asioita, Järvinen perustelee.

Omahoidolla on myös kansantaloudellisia vaikutuksia

Terveydenhuollon palveluiden muuttuessa yhä avopainotteisemmiksi potilaan omahoidon osaaminen korostuu. Omahoidon osaamisella on myös kansantaloudellisia vaikutuksia, sillä tyypin 2 diabetespotilaiden määrä on kasvussa. Esimerkiksi Keski-Suomen alueella tyypin 2 diabetespotilaiden määrä on noin 14 000 henkilöä, joiden hoito maksaa 18 miljoonaa. Kun mukaan otetaan lisäsairauksista syntyvä kustannus, nousee summa jo lähes 25 miljoonaan euroon vuodessa.