Tämä väitöstutkimus käsittelee yhdenvertaisuutta ja syrjintää suomalaisessa musiikkikasvatusjärjestelmässä, joka lähtökohtaisesti perustuu yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden arvoille. Nämä arvot tarkoittavat käytännössä, että oppilaan henkilökohtaiset ominaisuudet tai tausta eivät saa vaikuttaa koulutukseen pääsyyn tai oppimistulosten laatuun. Yhdenvertaisuuteen sitoutuneesta arvoperustasta huolimatta julkisrahoitteiseen musiikkikasvatusjärjestelmään sisältyy valikoivia käytänteitä, jotka rajaavat esimerkiksi sitä, kuka, millä tavoin ja kuinka laajasti voi opiskella musiikkia. Eräs perinteisesti ulossuljettu oppilasryhmä ovat vammaiset henkilöt. Tämä väitöstutkimus tarkastelee yhdenvertaisuuteen ja syrjintään vaikuttavia tekijöitä, jotka perustuvat koulutusinstituutioiden ja opettajien autonomian, pedagogisen innovoinnin, arvoperustan ja etiikan vuorovaikutukseen musiikkikasvatuksessa. Tutkimuksen kaksi tapausta ovat kuvionuotit-nuotinkirjoitusjärjestelmä ja kontekstisidonnainen opetuksen mukauttaminen, joiden kautta tarkastellaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa koulutuspoliittista muutosta. Teoreettisesti tutkimus lähestyy yhdenvertaisuutta opettajan autonomian ja laajentuvan politiikan käsitteiden sekä ableismin ja disabilismin määritelmien kautta. Ableismi-käsitteen näkökulmasta tutkimuksen yhdenvertaisuus- ja syrjintänäkökulmat koskettavat kaikkia, myös ei-vammaisia oppilaita.

Tutkimuksen tulosten perusteella kuvionuottien kehittäminen ja käyttöönotto on edistänyt keskustelua yhdenvertaisuudesta ja kytkenyt sen institutionaaliselle agendalle musiikkikasvatuksen alalla. Tulokset osoittavat, että länsimaisen nuotinkirjoituksen laaja hyödyntäminen on eriarvoisuutta tuottava mekanismi, jolla on merkittävä rooli nykyisissä musiikkikasvatuksen institutionaalisissa käytänteissä. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio painottuu musiikinopetuksen yhdenvertaisuuden edistämiseen kohtuullisen mukauttamisen käsitteen kautta. Osatutkimusten perusteella esitetään, että olennaista yhdenvertaisuuden edistämisessä on opettajien ohjaaminen tunnistamaan, analysoimaan ja mukauttamaan erilaisia opetukseen vaikuttavia kulttuurisia viitekehyksiä ja vakiintuneita käytänteitä valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita ja paikallista opetussuunnitelmaa kunnioittaen.