Konsernitilinpäätöksen laatija on usein monien haasteiden edessä. Konsernitilinpäätöksestä saatu informaatio on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi sijoittajille investointipäätöksiä punnittaessa. Sen merkitys kasvaa entisestään yritystoiminnan kansainvälistyessä tai konsernin laajentuessa uusille toimialoille.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen vaatii asiantuntemusta, mutta käytännössä saatavilla oleva ohjeistus erien käsittelyyn on usein puutteellista tai liian yleisellä tasolla. Toisaalta monet erityiskysymykset tulevat tilinpäätöksen laatijan pohdittaviksi käytännössä hyvin harvoin.

Teoksessa alan ehdottomat asiantuntijat valottavat näitä haasteita huomioiden onnistuneesti Kilan ja IFRS:n osin erilaiset ohjeet ja käsittelytavat. Koska Kilan ohjeistus em. kysymyksistä on niukkaa, perustuvat useat tämän kirjan tulkinnat IFRS-standardeihin unohtamatta tietenkään kirjanpitolain taustalla olevien direktiivien tavoitteita tai kotimaisen kirjanpitokäytännön kulmakivinä olevia varovaisuuden periaatetta, asia ennen muotoa -periaatetta sekä oikeiden ja riittävien tietojen vaatimusta.

Kirjassa pureudutaan kattavasti mm. yrityskauppatilanteiden konsernitilinpäätöksen laatijalle asettamiin haasteisiin. Perustana ovat yleiset sopimuskäytännöt, joilla sovitaan mm. kaupan laajuudesta, toteutumisajankohdasta ja hinnan määräytymisestä. Myös hankinnan jälkeinen aika huomioidaan, sillä haasteet jatkuvat esim. arvioitaessa hankinnan yhteydessä muodostuvien omaisuus- ja velkaerien arvostusta.

Kirjan kirjoittajat ovat KHT-tilintarkastajia, joilla on usean vuoden kokemus yrityskaupoista tilintarkastuksen ja kirjanpidollisen konsultaation näkökulmista. Kirjoittavat ovat perehtyneet IFRS-standardeihin ja kotimaiseen kirjanpitonormistoon sekä erityisesti näiden ohjeistusten käytännön eroihin.