TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Lapuan ja Oulun hiippakuntien seurakunnissa työskentelevien nuorisotyönohjaajien ammatti-identiteettiä, koulutustarpeita, alueellisia ongelmia ja työn tulevaisuudennäkymiä. Tutkimustehtävät olivat seuraavat: 1. Millainen on nuorisotyöntekijöiden ammatti-identiteetti? 2. Millaisia koulutustarpeita nuorisotyönohjaajilla on? 3. Millaiset mahdollisuudet nuorisotyönohjaajilla on osallistua koulutukseen? 4. Miten alueelliset ongelmat vaikuttavat työhön? 5. Miten vastaajat näkevät nuorisotyönohjaajan tulevaisuuden? Tutkimus toteutettiin kyselynä. Tutkimukseen vastasi 62 Lapuan ja Oulun hiippakunnissa työskentelevää nuorisotyönohjaajaa. Vastausprosentti oli 53. Vastaajista naisia oli 66 prosenttia ja miehiä 34 prosenttia. Vastaajien keski-ikä on 37 vuotta. Tutkimus osoitti, että vastaajat olivat sitoutuneita työhönsä. Heistä 40 prosenttia katsoi olevansa työssä, jota haluaa jatkossakin tehdä. 40 katsoi olevansa työssä, joka sopii heille tällä hetkellä, mutta saattaa jossain vaiheessa vaihtaa alaa. Vain 3 prosenttia oli niitä, jotka pitivät työtään välivaiheena ja aikoivat kouluttautua uuteen ammattiin. Vanhemmat työntekijät olivat nuorempia sitoutuneempia työhönsä. Vastaajat olivat kiinnostuneita koulutuksesta. Heistä 66 prosenttia katsoi, että koulutustarjontaa tulee laajentaa. Selvitettäessä suhtautumista eri tahojen järjestämään koulutukseen kävi ilmi, että kiinnostavimpana vastaajat pitivät kouluttavien laitosten järjestämää koulutusta. Alhaisimman keskiarvon sai hiippakuntien järjestämä koulutus. Vastaajista 40 prosenttia on tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa osallistua koulutukseen. Suurimmaksi osallistumismahdollisuuksia estäväksi tekijäksi osoittautuivat pitkät välimatkat. Vastaajista 56 prosenttia katsoo, että pitkät välimatkat ovat este kouluttautumiselle. Tutkimuksen perusteella onkin syytä miettiä, miten koulutustarjontaa voidaan kehittää niin, että se tulee alueellisesti kattavaksi, jotta myös kaukana etelän koulutuskeskuksista asuvilla työntekijöillä olisi mahdollisuus osallistua koulutukseen. Vastaajilla oli monia epävarmuustekijöitä työnsä suhteen. Nuoremmat työntekijät kokevat työtulevaisuutensa vanhempia epävarmemmaksi. He suunnittelevat muuttoa toiselle alueelle ja siirtymistä työhön seurakunnan ulkopuolelle useammin kuin vanhemmat. On kuitenkin otettava huomioon, että vanhemmasta ikäluokasta huomattavasti suurempi osa (97 %) oli vakituisessa työsuhteessa kuin nuoremmasta ikäluokasta (57 %). Vajaa kolmannes kokee virkojen yhdistämisen uhkana ammatilleen. Erilaisista epävarmuustekijöistä huolimatta vastaajat olivat varsin sitoutuneita työhönsä. Heistä 71 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä ”Haluan tehdä tulevaisuudessakin tätä työtä tällä maantieteellisellä alueella.” Avainsanat: seurakunnan nuorisotyönohjaajat, koulutus, ammatti-identiteetti.