Sisällissota olisi voinut ratketa rautateillä heti alkuunsa.

Juuri sisällissodan alla valmistunut Karjalan rata teki Pieksämäestä risteysaseman, jonka valtaamalla punaiset olisivat voineet jopa ratkaista sodan ennen kuin se kunnolla alkoikaan - tai tehdä sodankäynnin valkoisille ainakin äärimmäisen vaikeaksi. Punaisten katse ei kuitenkaan kohonnut kartalla tarpeeksi ylös, vaan keskittyi tiukasti omaan elinhermoon, Riihimäki-Pietarirataan.

Tämä likinäköisyys johtui siitä, että 26. tammikuuta 1918 saapuvaksi luvatun ”suuren asejunan” suojaamis- ja aseidenjakosuunnitelma oli käytännössä punaisten ainoa sotasuunnitelma. Tarkoitus oli kyllä lähteä Kouvolasta etenemään Savon rataa toisella junalla, mutta liikkeellelähtö myöhästyi - vain muutamia tunteja, mikä tekee Savon sodan alkuhetkistä jännitysnäytelmän.

Sisällissota oli mitä suurimmassa määrin rautatiesota. Silloiset maantiet eivät olisi mitenkään kyenneet kuljettamaan ennen näkemättömän suuria armeijoita. Radat toivat mukaan myös uuden aseen, hirviömäiset panssarijunat. Kaikki panssarijunat eivät tosin olleet keskenään vertailukelpoisia, sillä sellaisiksi sanottiin myös omatekoisia viritelmiä, jollainen syntyi veturin työntämästä hiekkasäkeillä suojatusta tavaravaunusta.

Savon rintamilla taisteli lukuisia myöhemmin tunnetuksi tulleita hahmoja, kuten presidentti Urho Kekkonen, nobelisti Artturi Iivari Virtanen, keksijänero Eric Tigerstedt, talvisodan sankarit Armas Kemppi ja ”Motti-Matti” Aarnio, jatkosodan Päämajan ”aivot” Valo Nihtilä ja kenraali Kustaa Tapola... Erikoisin Savon sotureista oli salaperäinen saksalainen ”yliluutnantti” Karl von Zedtwitz zu Hackenbach, joka todellisuudessa oli itävaltalainen korpraali Karl Muller.

Sakari Viinikainen on kouvolalainen opetusneuvos ja paikallishistorioitsija, joka on kirjoittanut lukuisia kiitettyjä historiateoksia. Teatterikuninkaan sota - Kustaa III:n ja Katariina Suuren taistelu Kymijoesta ilmestyi vuonna 2015.