”Ihmisten merkit. Ne hänet pakottavat lähtemään. Riivaavat muistot jokaisessa kadunkulmassa, jokaisessa rakennetussa talossa, kivetyksessä, kukkaistutuksessa ja hylätyssä pikkukengässä leikkipuistossa. Ne tulevat vastaan kaapeista ja kaduilta, rappukäytävistä ja unista. Niissä ihmiset hymyilevät toisilleen, lapset kiidätetään harrastuksiin ja koulun ikkunoihin liimataan talvisin lumitähtiä. Niin. Muistot ovat syy lähteä. Paeta. Ei niinkään Virusta vaan ihmisiä, eläviä ja kuolleita.”

Elämän jatkumisen epävarmuus ja yhteinen trauma voivat suistaa selviytyneistä jäljelle jääneiden rippeet tuhoon, elleivät he opettele tekemään yhteistyötä toistensa ja luonnon kanssa. Kun ihmiskunta korisee henkitoreissaan ja Ruuth repäistään meikkivinkkien sekä hius- ja ripsipidennysten maailmasta hengenvaaralliselle matkalle saareen, hänen on ansaittava paikkansa elävien kirjoissa tavoilla, joita hän ei olisi voinut kuvitellakaan.

Vain tuuli kuiskaa on dystooppinen selviytymiskertomus siitä, miten mukavuuksiin tottunut kaupunkilainen, aikamme tuote, selviytyy haastavissa olosuhteissa muuttuneessa maailmanjärjestyksessä.

Saila Puumala (s. 1983) on kokkolalainen, Pohjois-Pohjanmaalle asettunut esikoiskirjailija. Teatterilavoilta hän on laajentanut itseilmaisuaan kirjoittamisen puolelle. Vain tuuli kuiskaa on hänen esikoisteoksensa.