Markku Saiha on aina palannut rantaan, katsellut horisonttiin ja miettinyt merelle lähtemistä. Veneellä, laivalla, talvella kelkalla, suksilla tai kävellen. Valokuvaajana, kalastajana ja Itämeren rannan asukkaana. Meri on aina kuulunut erottamattomana osana hänen elämäänsä.

Itämeri muuttuu, ja se näkyy laivaliikenteen kasvuna ja uuden ydinvoimalan syntynä. Kehityksen suunta on selvä ja tahti vakaa. Harva meistä on kuitenkaan havahtunut huomaamaan, että satavuotinen saariston pienkalastajien ammattikunta on katoamassa ja sen mukana on poistumassa merkittävä osa rannikon kulttuuriperintöä ja luonnonmaisemaa. Merelle ei enää syty kalastusvaloja. Ennen sääteli luonto, tänään määrää ihminen.

Kirjan vahvat kuvat ovat muistoja matkoista niin tyynelle kuin tuulisellekin Itämerelle. Tuhansista valotuksista on esiin noussut kuvaajalle tärkeitä otoksia, jotka jonain päivänä - muistin jo himmetessä - toivottavasti palauttavat meren suolaisen tuoksun ja veneiden äänet takaisin tajuntaan. Tämä upea ja koskettava kuvateos on myös visuaalinen kannanotto yhteisen Itämeremme suojelun puolesta.