Khanty is a Uralic language spoken in Western Siberia. Surgut Khanty with 2000 speakers is one of the variants of Eastern Khanty. Most speakers are bilinguals and Surgut Khanty is nowadays an endangered language.

The main aim of this dissertation is to find the functions of rich morphosyntactic devices in Surgut Khanty. I limited the analysis on comparisons variation between alignments. The main theoretical frame is founded on discourse-based functionalism. Mainly the model of the method derives from Preferred Argument Structure (Du Bois 1987) and in this framework, morphology (noun phrase types of referents as lexical NPs, pronouns or zero anaphora), semantics (animacy and person) and pragmatics (information status as new or given information, referentiality as referent tracking, topicality) will be studied. Referent tracking means here coding the discourse referentiality of noun phrases in discourse. I mapped the distribution of each category and configured them with a pragmatic frame.

The data used in the dissertation is originally spoken narrative text from after 1980 s, including the data I collected from interviews with native Surgut Khanty speakers. The data consists of 295 minutes 20 seconds of audio recorded personal narratives. The dissertation contains an abundance of grammatical sketch which also contains previously undescribed grammatical features.

I have analysed five alignments. The remarkable findings are the followings. 1) The dative shift alternation can also trigger subject conjugation regardless of the typological tendency and previous study on Khanty. 2) In object variations, I have compared nominative/accusative object and oblique object which has not been mentioned in previous studies of Khanty. The analyses demonstrate that the oblique object can be regarded an object since it is a semantically obligatory argument, but it also functions as an oblique in referent tracking in discourse. 3) The object conjugation does not pertain to the first and the second person pronouns as object in Surgut Khanty. 4) The locative subject and its object are highly topical. In Surgut Khanty data, the locative subject functions as recurring topic. It also appears in local discourse that has competing topical referents.

In a word, topic, local discourse, text genre and also speaker s strategy control the morphosyntactic choice in Surgut Khanty. As mentioned above, the analysis demonstrates that the morphosyntactic devices have their own functions in discourse. It is the speaker, however, that chooses the morphosyntactic form in discourse. The data for Surgut Khanty reveal that speakers choose the morphosyntactic forms based on the functions and on the strategy of the speech for effective communication even when the choice does not depend on the tendency/basic function. Since narrative is a genre which can reveal the speaker s command of speech, the result is not surprising.
Morfosyntaktisten vaihtelujen funktiot ja informaation kulku Surgutin hantissa

Väitöskirja käsittelee Surgutin hantin morfosyntaksia ja informaation kuljetusta. Hantin kieli on suomalais-ugrilainen kieli, joita puhutaan Länsi-siperiassa. Unescon määritelmän mukaan se on vakavasti uhanalainen kieli. Hantin kieli jakaantuu kolmeen ryhmään, pohjois-, itä- ja etelähantiin, joista etelähanti on sammunut 1900-luvulla. Surgutin hanti on yksi itähantin varianteista.

Surgutin hantissa on rikas morfosyntaktinen järjestelmä. Hantin lauseoppi eroaa muista suomalais-ugrilaisista kielistä esimerkiksi omistamisen ilmaisemisessa (ns. habeo-verbi) ja passiivin käytössä. Itähantissa, mukaan lukien Surgutin hantissa, on käytössä lisäksi tyypillisestä subjektista poikkeava lokatiivimuotoinen subjekti. Väitöskirjan päätavoitteena on vertailla Surgutin hantin muoto- ja lauseopin keinoja ja analysoida näiden funktioita diskurssissa.

Aineistona on käytetty 1980-luvun jälkeen kerättyjä, alun perin puhuttuja kertovia tekstejä. Osa niistä on tämän väitöskirjan kirjoittajan keräämiä julkaisemattomia kielinäytteitä. Hantilla on pitkä ja hyvin kehittynyt suullinen kielitraditio, toisaalta kirjakieli on vasta kehittymässä.

Teoreettisena kehyksenä on käytetty diskurssiin pohjaavaa funktionalismia, ja metodina ja kattoteoriana on sovellettu Du Boisin käsitettä Preferred Argument Structure (Du Bois 1987). Sen mukaan diskurssissa esiintyy tiettyjä suosittuja argumenttirakenteita, joita puhuja käyttää pyrkiessään toimittamaan viestinsä tehokkaasti kuulijalle. Tutkimuksessa analysoidaan eri lausetyyppejä sekä eri nominilausekkeiden esiintymistä ja läsnäoloa diskurssissa.

Tutkimus vahvistaa aiempien, sekä hantin kieltä koskevien että typologisten tutkimusten tuloksia, mutta tuo samalla lisävalaisua erityisesti obliikvi-objektin ja lokatiivisen subjektin funktioihin. Kieliopista poikkeava obliikvi-objektin pragmaattinen funktio informaation kulun kannalta on sama kuin obliikvin yleensä, mutta semanttisesti se toimii kuten objekti. Toisena poikkeavana ilmiönä kävi ilmi, että lokatiivimuotoinen subjekti esiintyy silloin, kun se edustaa diskurssiin palaavaa topiikkia ja paikallisessa diskurssissa on kilpailevia topikaalisia referenttejä. Tutkimus paljastaa myös, miten Surgutin hantin muoto- ja lauseoppi eroaa pohjoishantista. Esimerkiksi Surgutin hantissa objektikonjugaatiota ei käytetä persoonapronominin ollessa objektina, kun taas pohjoishantissa ne ovat mahdollisia. Myös Surgutin hantin datiivinsiirron yhteydessä verbi voi taipua sekä subjekti- että objektikonjugaatiossa, kun taas pohjoishantissa datiivinsiirron yhteydessä käytetään aina objektikonjugaatiota.

Tutkimuksen perusteella Surgutin hantissa on neljä tekijää, jotka vaikuttavat muoto- ja lauseopin valintoihin: topikaalisuus, paikallinen diskurssi, tekstin laji ja puhujan strategia.