Karen on puhekyvytön villilapsi, joka saa ensi kosketuksen inhimilliseen maailmaan, kun hänen kovasydäminen äitinsä kuolee ja Isabelle-täti muuttaa hänen kotitaloonsa.

Karen ei ole typerä - hän vain näkee maailman muita kirjaimellisemmin ja yksityiskohtaisemmin. Koska hän ei osaa valehdella eikä ajatella sitä, mitä ei ole olemassa, hän törmää usein niin kutsutun sivistyneen yhteiskunnan raja-aitoihin.

Ihmisiä paremmin Karen ymmärtää eläimiä, ja merellisessä tonnikalojen ja delfiinien maailmassa hän tuntee olevansa kotonaan. Siksi hän ei voi olla käsittämättä, että hänen sukunsa tonnikalabisneksessä on jotakin pahasti vialla.

Kriitikot ovat nähneet Sabina Bermanin esikoisromaanissa samaa henkeä kuin Antoine de Saint-Exuperyn iki-ihanassa Pikku prinssissä.