Lähikuva miehestä, joka kirjoitti kuin jumala ja eli kuin ihminen

”Nyt olen tyhjä, mieli on tyhjä. Kerro kaikki, varo sievistelyä.”

Akateemikko, kustantaja, liikemies ja runoilija Paavo Haavikko antoi kirjoitusohjeet Mauno Saarelle. Saari on noudattanut ohjetta. Jos kertomus on raaka, on se myös täynnä lämpöä ja kipuja, raivoa ja hellyyttä, ristiriitoja ja syvyyksiä luotaavaa ajattelua.

Teksti on saanut aineistonsa Paavo Haavikon ja Mauno Saaren yli 30-vuotisen ystävyyden aikana. Kuvattavana on mies, joka loi uuden kielen, nousi modernin runouden suureksi hahmoksi ja kansakunnan oraakkeliksi, auttoi pelastamaan Otavan ja Yhtyneet Kuvalehdet, eli läpi myrskyisiä rakkaussuhteita, vaipui masennukseen ja musertui lopulta puoli vuotta kestäneen sairaalavaiheen aikana.

”Olipa hyvä elämä! Kaiken otti minkä antoi, yhden asian kerrallaan”, Haavikko sanoi hyvästellessään, itseään väljästi siteeraten.

Mauno Saari (s. 1947) on kirjailija ja journalisti, joka on toiminut mm. Helsingin Sanomien toimittajana, Suomen Kuvalehden, Iltalehden ja Uuden Suomen päätoimittajana sekä julkaissut useita teoksia.