Viime vuosikymmenen suuri murros suomalaisessa yhteiskunnassa muutti sosiaalipoliittista järjestelmää sekä sosiaalipoliittisia ajattelutapoja ja tavoitteita. Tämä toi sosiaalipolitiikan tutkimukseen työvälineitä ja käsitteitä, joissa aikaisempaa enemmän painotettiin organisaatioiden ja kansalaisten tekemien valintojen sekä kannustinten merkitystä. Tässä teoksessa tarkastellaan Suomen sosiaalipoliittisen järjestelmän toimintaa näkökulmasta, joka korostaa instituutioiden eli "pelin sääntöjen" merkitystä. Se analysoi suomalaisen sosiaalipolitiikan keskeisiä instituutioita ja rakenteita. Teos antaa kattavan kuvan suomalaisen sosiaalipolitiikan keskeisistä teemoista 2000-luvun alussa sekä tarjoaa työvälineitä sosiaalipolitiikan teoreettiseen ja käsitteelliseen ymmärtämiseen. Se on tarkoitettu kaikille sosiaalipoliittisen järjestelmän toiminnasta kiinnostuneille ja soveltuu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oppikirjaksi