Köyhyyden ja siihen kytkeytyvän sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen ja viime kädessä sen poistaminen on yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan tärkein yksittäinen haaste. Köyhän ja sosiaalisesti syrjäytyneen väestön elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset viestivät voimakkaasti yhteiskunnan tilasta, sen kyvystä hyödyntää kaikkien kykyjä ja taata yhteiskunnan oikeudenmukaisuus. Tässä teoksessa tarkastellaan köydyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaista politiikkaa neljän laajan esseen avulla. Se avaa köyhyyden teoriaa ja käsitteitä käsittelevä luku. Empiiristen lukujen kohteena on suomalainen, europpalainen ja globaali köyhyyspolitiikka viimeisten kymmenen vuoden aikana. Yksityiskohtaisen tarkastelun kohteena ovat mm. suomalaiset perusturvauudistukset ja strategiat, Euroopan unionin toimenpiteet syrjinnän ja köyhyyden vähentämiseksi yhteisömetodin avulla, Lissabonin strategiassa ja unionin ulkosuhteissa, sekä globaalia köyhyyspolitiikkaa määrittelevät vuosituhattavoitteet ja toimintamallit. Yhdessä nämä luvut antavat yleiskuvan eri hallintatasoilla harjoitetusta köyhyyspolitiikasta. Kokoelma on tarkoitettu kaikille köyhyyspolitiikasta kiinnostuneille. Se soveltuu köyhyyspolitiikan oppikirjaksi ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin