Nimipäivien vietto on olennainen osa suomalaista kulttuuria. Nimipäiväjuhlat-kirja esittelee suomalaisia nimipäivätraditioita ja kertoo tarinoita entisaikojen nimipäivien vietosta. Tarkastelun kohteiksi pääsevät myös oman aikamme perinteet. Nimipäivärunojen kirjoittaminen tai serenadien laulaminen ovat jo historiaa, mutta tekstiviestionnittelut kulkevat kännyköiden välityksellä ja erilaiset yhdistykset järjestävät nimipäiviin liittyviä tapahtumia. Missä juhlitaan Minnan päivää ja ketkä järjestävät Lainan päivän ohjelmaa?

Laajemmin nimipäiviä alettiin maassamme juhlia 1800-luvulla. Ilmiön juuret palautuvat kauemmas historiaan, katolisen kirkon pyhimyskalenteriin ja reformaatioajan Saksaan. Nimipäivät eivät olekaan vain suomalainen ilmiö, vaan niitä vietetään monissa muissakin Euroopan maissa, varsinkin katolisen ja ortodoksisen kirkon valta-alueilla. Kirjassa tarkastellaankin nimipäivien, nimipäiväkalenterien ja yleensä nimenantamisen historiaa, samoin nimipäivien viettoa eri kulttuureissa.

Nimipäiväjuhlat on ensimmäinen suomeksi ilmestynyt nimipäiväjuhlia ja nimipäivien viettoa käsittelevä tietokirja. Teos tarjoaa perustietoa nimipäiväperinteen vaiheista Suomessa ja muualla Euroopassa keskiajalta nykypäivään. Liitteenä suomalaisen, suomenruotsalaisen, ortodoksisen ja saamelaisen kalenterin nimet.

FT Minna Saarelma on perehtynyt suomalaiseen etunimistöön ja nimistöntutkimuksen teoriaan sekä kirjoittanut useita tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvioita ja lehtijuttuja. Lisäksi hän toimii Vauva-lehden nimiasiantuntijana.