Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lääkeyritysten tutkimus- ja kehitystyön toimijat kokevat EU-sääntelyn työssään Suomessa. Tutkimus toteutettiin grounded teorian menetelmän periaatteita noudattaen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmen lääkeyrityksen henkilöstöä. Tämä näkökulma toi esille EU-sääntelyn vaikutukset tutkimus- ja kehitystyössä prosessikuvauksena, jota ei ole vastaavasti tutkittu aikaisemmissa lääkesääntelyn tutkimuksissa. Näkökulma antaa tietoa julkisen vallan ja sääntelyn kohteen välisestä suhteesta, mikä on jäänyt vähemmälle huomiolle sääntelyä koskevassa tutkimuksessa. Lisäaineistoa kerättiin intressiryhmiltä ja lääkeviranomaisilta. Tulokset osoittivat, että EU-sääntelyn vaikutukset lääkeyritysten tutkimus- ja kehitystyössä olivat pääasiassa myönteisiä. Yksi myönteisistä vaikutuksista oli lääkkeiden myyntilupamenettelyjen harmonisointi EU-alueella. Tämä on vaikuttanut EU-markkinoiden avautumiseen. Kielteinen vaikutus oli epätäydellisellä harmonisaatiolla ja siitä aiheutui eniten vaikeuksia käytännössä. Tätä kategoriaa kutsuttiin EU-sääntelyn jatkuvaksi kysynnäksi. EU-sääntelyn ydinkategoriaksi nousi muutoshallinta, jota tarvitaan kaikissa tutkimus- ja kehitystyön vaiheissa. Lääkeyritysten toimijoilla oli monia keinoja vaikuttaa EU-sääntelyyn, ja tunnistamalla EU-sääntelyn piirteitä heillä oli parempi mahdollisuus hallita erilaisia sääntelyn vaatimuksia. Tulevaisuudessa EU-sääntelyn odotettiin tulevan lähemmäksi sen globaalin harmonisaation tavoitteita, jolloin se kehittyy entistä myönteisempään ja tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Tulosten mukaan voidaan todeta, että julkisen vallan ja sääntelyn kohteen välinen suhde oli läheinen lääketeollisuudessa. EU-sääntely osoitti, että julkisen vallan ja lääkeyritysten ja niiden intressiryhmien välisen vuorovaikutuksen täytyy olla aktiivista ja yhteistyökykyistä. Sääntelyyn vaikuttaminen on tiedonvaihtoa, jossa toimijoiden alan asiantuntemuksella on huomattava vaikutus. Lääkesääntelyn kehittämisprosessin toivottiin muodostavan kokonaisuuden, joka sisältää erilaiset näkökulmat sekä kansallisella että ylikansallisella tasolla.
