Aimo Ruususen väitöstutkimus paljastaa, miten ideologiset ja muut riippuvuudet näkyivät suomalaisten kansandemokraattisten toimittajien työssä kylmän sodan vuosina ja Neuvostoliiton historian mielenkiintoisena ajanjaksona 1960-luvun puolivälistä alkaen. - Kansandemokraattisissa sanomalehdissä vaiettiin joistakin Neuvostoliiton kannalta epäedullisista asioista, vaikka sellaisistakin eräissä kriisitapauksissa kerrottiin, Ruusunen kertoo. Tämän lehtiryhmän toimittajat olivat kahden erilaisen kulttuurin välisellä rajapinnalla ja sen tulkkeina erikoisessa asemassa. Toisaalta heillä oli paljon mahdollisuuksia tiedon saantiin, toisaalta heillä oli ideologisia esteitä asioiden julkiseen pohdintaan. Kansandemokraattisten lehtien lukijat saivat paljon tietoa Neuvostoliitosta, mutta sen suhteuttaminen maan todellisuuteen oli ilmeisen vaikeaa.
Selvimmin sosialistien maiden väliset ja sisäiset ristiriidat paljastuivat lehdissä Tsekkoslovakian vuoden 1968 tapahtumien yhteydessä. Näiden lehtien toimittajille Neuvostoliitto ollut vain maantieteellisesti läheinen naapurimaa, vaan myös ideologisesti läheinen kumppani. Tämän lehdistön lähtökohdat liittyivät Venäjän lokakuun vallankumouksen ja Suomen sisällissodan luomaan tilanteeseen. Ruusunen hahmottaa myös journalismin historiallista taustaa sekä ajankohdan Neuvostoliiton todellisuutta. Historiallisen taustan ja toimittajien työn kehysten ymmärtämiseksi hän luo katsauksen Neuvostoliiton julkisuus- ja tiedonvälityskäytäntöihin.
Tutkimuksen aineiston runko on kahdeksan sanomalehden sisältö vuosina 1964-1973. Sitä on tutkittu etsien toimittajien tapaa ymmärtää asioita ja valita aineistoa julkaistavaksi lähinnä neljän teeman pohjalta. Niitä ovat Neuvostoliiton puolue- ja valtiojohtaja Nikita Hrustsovin erottaminen (1964), Tsekkoslovakian tapahtumat (1968) ja V. Leninin syntymän 100-vuotisjuhlinta (1970).
- Neljäs teema sisältää mielipiteen- ja uskonnonvapauteen liittyvät kysymykset. Niissä paljastuu suomalaisen kansandemokraattisen lehdistön halu samaistaa uskonnollinen toiminta neuvostovastaisuuteen, Ruusunen havaitsi. Lisäksi Ruusunen analysoi näiden lehtien pääkirjoituksia. Tässä aineistossa eniten käsitellyiksi aiheiksi osoittautuivat Neuvostoliiton sisä- ja ulkopolitiikka, Suomen ja Neuvostoliiton kauppa- ja muut suhteet sekä ns. neuvostovastaiset ilmiöt Suomessa. Sisäpolitiikkaa käsiteltiin kuitenkin lähinnä vain vuonna 1964 ja neuvostovastaisia ilmiöitä vain vuosina 1964 ja 1970. - Eri ajankohtien erot selittyvät suurelta osin ajan tapahtumien perusteella, Ruusunen arvioi. Erikseen tutkimuksessa on selvitetty joidenkin kansandemokraattisten toimittajien työuraa ja suhdetta Neuvostoliittoon. Ruususen tutkimuksen kohteina olivat muun muassa Kerttu Kauniskangas, Jorma Simpura, Aili Mäkinen, Urho Jokinen ja Antti Kovanen.
