KTL Olli-Pekka Ruuskasen kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”An Econometric Analysis of Time Use in Finnish Households” tarkastettiin Helsingin kauppakorkeakoulussa (HKKK) 2.12.2004. Vastaväittäjänä toimi professori, PhD Lennart Flood (Handelshögskolan vid Göteborg Universitetet) ja kustoksena professori Pekka Ilmakunnas (HKKK). Kyseessä on ensimmäinen ajankäyttöaineistoa hyväksikäyttävä kansantaloustieteen väitöskirja Suomessa. Siinä tutkitaan, viettävätkö puolisot aikaa yhdessä, vaikuttaako koulutus vapaa-ajan rakenteeseen ja onko kiireen kokeminen yhteydessä monien asioiden samanaikaiseen tekemiseen. Aineistona on Tilastokeskuksen uusin ajankäyttötutkimus vuodelta 1999/2000. Väitöskirja koostuu neljästä empiirisestä tutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkimuksessa tarkastellaan puolisoiden yhteistä aikaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä – lisääntyykö vapaa-ajan kysyntä tulojen kasvaessa. Osoittautuu, että Suomessa puolisoiden tulojen kasvu vähentää yhdessä vietettyä aikaa vaikka työtunnit vakioitaisiin. Tähän voivat olla syynä rakenteelliset jäykkyydet työmarkkinoilla: puolisoiden on vaikea sovittaa yhteen työaikojaan. Useat tutkimukset ovat osoittaneet koulutuksen lisäävän tuottavuutta töissä. Toisessa tutkimuksessa tarkastellaankin, lisääkö koulutus tehokkuutta myös vapaa-aikana. Käy ilmi, että koulutus lisää aktiviteettien lukumäärää. Tulosta ei voida selittää tulojen kasvulla, aktiviteettien lukumäärän tarjonnalla eikä koulutettujen paremmalla kyvyllä kuvata tekemisiään. Näin koulutuksella näyttääkin olevan vaikutusta myös vapaa-ajan rakenteeseen. Kolmannessa tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on koulutuksen vaikutus aktiivisen ja passiivisen vapaa-ajan kysyntään. Tulokseksi saadaan, että koulutetut viettävät aktiivisempaa vapaa-aikaa kuin vähemmän koulutusta saaneet vaikka tulot vakioitaisiin. Korkeasti koulutetut ja naiset harrastavat eniten aktiivisen vapaa-ajan eri lajeja. Neljännessä tutkimuksessa tarkastellaan, saako kiireen kokeminen ihmiset tekemään monia asioita yhtä aikaa. Tällöin monien asioiden tekeminen yhtä aikaa voisi olla yritys hankkia lisää aikaa. Osoittautuu, että samanaikaista tekemistä ei kuitenkaan selitä kiire vaan koulutustaso.