Porissa asuu nykyisin pieni ja monelle tuntematon ruotsinkelinen vähemmistö. Näin ei ole aina ollut. Porin historiasta kertovat Junneliuksen palatsi, Porin Puuvilla tai Svenska Klubben ovat esimerkkejä ruotsinkielisten kaupunkikuvan jättämästä aineellisesta kulttuuriperinnöstä ja vähemmistön menneen ajan taloudellisesta, yhteiskunnallisesta, poliittisesta ja kulttuurisesta merkityksestä. Miten ja missä suomenruotsalainen kulttuuri- ja ruotsinkielisyys näkyvät nykyisin Porissa? Missä vähemmistön edustajat tapaavat toisiaan ja millaisissa tilaisuuksissa? Mikä merkitys kielellä on ruotsinkielisille itselleen ja heidän arjelleen ja miten tämä näkyy perheissä, jossa toinen puolisoista on suomenkielinen? Millaisa on elää ruotsinkielisenä nykyisin täysin suomenkielisessä kaupungissa? Teos Ruotsinkielisten kulttuuriperintöä on kurkistus Satakunnassa asuneiden ja asuvien ruotsinkielisten ihmisten elämään ja heidän oman äidinkieleensä liittyviin perinteisiin ja toimintaan suomenkielistyneessä kaupungissa. Päänäyttämönä toimii Pori, koska suuri osa Satakunnan ruotsinkielisistä asuu kaupungissa ja koska suomenruotsalaisella kulttuurilla on siellä keskeiset instituutionsa. Teoksen tavoitteena on tehdä pieni, mutta kulttuurisesti aktiivinen ja omaleimainen ruotsinkielinen vähemmistö tunnetuksi suomenkieliselle väestölle.