Rovaniemeläisen rovasti Ritva Marttalan muistelmat vuosistaan lähetystyössä Angolassa vievät lukijan jatkuvasti vaihtuviin vaarallisiin tilanteisiin juuri Portugalin siirtomaavallasta itsenäistyneessä nuoressa Afrikan valtiossa.

Ritva Marttala oli aluksi työssä Etelä-Afrikkaan ja Namibiaan rajoittuneessa Angolan eteläisimmässä osassa, jossa taistelivat maan omien puolueiden ja sissiliikkeiden lisäksi myös Namibian mustien vapautusliikkeen Swapon ja heitä takaa-ajaneet Etelä-Afrikan joukot.

Angolan nuoren evankelisen kirkon työntekijät ja heidän työtään tukeneet Suomen Lähetysseuran työntekijät olivat sananmukaisesti monen tulen välissä. Myös Angolan valtaan nousseen vasemmistolaisen Mpla-puolueen piirissä kirkkojen väkeen suhtauduttiin ristiriitaisesti.

Ritva Marttala on purkanut kirjaansa Angolan-vuosiensa päiväkirjoihin ja kirjeisiin nämä kokemukset. Ne kertovat työstä, jossa vaihtelivat onnistuminen ja epäonnistuminen, inhimillisyyden tunteet, heikkous, pettymys ja avuttomuus, mutta myös ilo ja kiitollisuus.

”Nuo vuodet ovat olleet elämäni rikkaimmat, rakkaimmat ja raskaimmat vuodet. Pala Angolasta jäi sydämeeni”, kirjoittaja summaa.

Kirjan nimi ”Turva Jumalassa” tulee hänen motostaan: ”Ihminen on turvassa vain siellä, missä Jumala tahtoo ihmisen olevan.”