Kertomus hämeenkyröläisestä kylästä Kyröskosken lähellä. Kylällä ei koskaan ollut nimeä, vaikka kaikilla muilla lähiseudun kylillä oli. Kirja käsittelee vuosia 1945-1963. Kylän talot olivat Valtatie 3 varrella ja ulkomaailman vaikutteet saavuttivat nopeasti kylän. Hevoset muuttuivat autoiksi ja traktoreiksi, vesikelkka vesijohdoksi, putkiradiot televisioiksi. Ulkomaisia lehtiäkin alkoi tulla kylän kirjakauppaan. Paperitehdas hallitsi kylää: se antoi työpaikan ja omisti urheilukentän, elokuvateatterin, navetan, puutarhan ja kirjaston. Taloissa asui vakavamielisiä ja ahkeria kansalaisia. He olivat joko tehtaalla töissä tai saivat elantonsa maasta. Kauppiaita ja välittäjiä ei paljon ollut. Naiset kokoontuivat mielellään ompeluseuroihin ja jotkut miehet tekivät juhlapyhiksi omia juomia. Tappeluita ja väkivaltaa ei esiintynyt, jos ei lasketa vanhempien lasten kurittamista mukaan. Henkilöistä ja taloista puhutaan omilla nimillään. Henkilöistä muistetaan vain paremmat puolet. Talot ja henkilöt käsitellään järjestyksessä etelästä pohjoiseen. Kirjassa on 35 mustavalkoista piirrosta, runoja on kymmenen.