Onko ilmastonmuutos jo riistäytynyt aiheuttajansa käsistä? Onko jo liian myöhäistä tehdä mitään? Pitääkö meidän vain odottaa ja katsella, miten maailma liukuu kohti kaaosta?
Isomäen mukaan mitään ei ole vielä menetetty. Ilmaston lämpenemistä ei ole enää mahdollista pysäyttää pelkästään kasvihuonekaasujen päästöjä vähentämällä. Kirjan teesi on, että meidän pitää myös poistaa ilmakehästä osa siihen jo laskemastamme hiilidioksidista. Lisäksi on mahdollista, että meidän pitää myös tehdä jotakin pohjoisten alueiden heijastuvuuden palauttamiseksi ennalleen.
Kirja kuitenkin väittää, että maapallon heijastuvuuden lisääminen ja hiilen poistaminen ilmakehästä on suhteellisen helppoa eikä edes kovin kallista. Teos esittelee 17 tapaa parantaa planeetan heijastuvuutta ja 17 tapaa poistaa hiiltä ilmakehästä. Osa ehdotetuista keinoista on uusia, osa on ollut jo aiemmin esillä asiasta käydyssä kansainvälisessä keskustelussa. Mukaan on otettu sekä järkeviä mahdollisuuksia että hullujen tiedemiesten esittämiä, mielikuvituksellisia visioita, joita kirjoittaja itse pitää hiuksianostattavan vaarallisina. Risto Isomäki sanoo, että myös kaikkein hulluimmista ehdotuksista pitää puhua, koska insinööreillä on usein paha tapa innostua juuri kaikkein vaarallisimmista kuviteltavissa olevista ja suurimpia riskejä sisältävistä ratkaisuista. Keinojen valintaa ei siis tässä asiassa saisi jättää pelkästään tutkijoiden käsiin.
Aihe on kuolemanvakava, mutta kirjan ote on monin paikoin humoristinen, jopa iloitteleva. Teos tähtää ennen kaikkea ilmastonmuutoksia koskevan keskustelun laajentamiseen ja nykyisen keskustelun takalukkojen ja luutumien rikkomiseen.
Risto Isomäki on paitsi kirjailija myös tunnettu tiedetoimittaja ja ympäristöaktivisti. Isomäki herättelee lukijoitaan tiedostamaan ihmisen ympäristöä muuttavan ja tuhoavan toiminnan seurauksia mm. paljon kiitosta saaneissa romaaneissaan Herääminen ja Sarasvatin hiekkaa, joka oli yksi vuoden 2005 Finlandia- palkintoehdokkaista.
Risto Isomäki (s.1961) on kirjailija, toimittaja ja Suomen johtava ympäristöuhkien asiantuntija. Hän on tunnettu tiedetoimittaja ja ympäristöaktivisti, joka on työskennellyt monissa kansainvälisissä projekteissa niin Afrikassa kuin Intiassakin. Hän on julkaissut useita ympäristöä, kehitysyhteistyötä ja kolmatta maailmaa käsitteleviä tietoteoksia. Näistä laajalevikkisin on jo vuonna 1985 ilmestynyt Kuluta harkiten - tietoisen kuluttajan opas. Vuonna 2009 Isomäki sai Suomen Tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinnon. Myös Isomäen kaunokirjallisia teoksia voi luonnehtia jollain tasolla sekä tiede- että tieteiskirjallisuudeksi. Niissä yhdistyvät vankkaan tieteelliseen asiantuntemukseen ja tutkimukseen perustuvat faktat science fictionille tyypillisiin mielikuvituksellisiin tulevaisuusvisioihin. Isomäki herättelee lukijoitaan tiedostamaan ihmisen ympäristöä muuttavan ja tuhoavan toiminnan seurauksia. Isomäen romaaneista Sarasvatin hiekkaa (2005) oli Finlandia-palkintoehdokas ja voitti vuoden 2006 Tähtivaeltaja-palkinnon. Vuonna 2009 Sarasvatin hiekkaa -sarjakuva-albumi voitti Sarjakuva-Finlandian. Risto Isomäki on kautta vuosien ollut aktiivinen ympäristöasioissa muullakin tavalla. Hän on ollut tekemässä mm. elokuvakäsikirjoituksia, joista Iikka Vehkalahden kanssa tehty Our Common Future voitti Tampereen lyhytelokuvajuhlien 'Suomi 75 vuotta' -juhlakilpailun videosarjan pääpalkinnon, Prahan kansainvälisten 'Ekofilm'-festivaalien Grand Prix'n 1992 sekä Teheranin kansainvälisten opetusfilmifestivaalien pääpalkinnon. ”Isomäkeä on ihailtava siitä, että hän rakentaa faktojen pohjalta yllättäviä maailmanselitysteorioita ja tekee niistä kiinnostavaa luettavaa, joka varmasti tavoittaa suuren yleisön paljon paremmin kuin aiheesta kirjoitetut pamfletit tai lehtijutut koskaan. Tätä ei tee Suomessa kukaan muu.” – Laura Häkli, Vihreä lanka
