Talous ja yhteiskuntateoria -teossarja esittelee taloudellisen ajattelun teemoja aikakausien ja kulttuurien vaihdellessa. Se antaa perustiedot taloudesta antiikin ja keskiajan ajattelussa, poliittisen taloustieteen klassikoista, sosiologian ja taloustieteen klassisista ja moderneista esityksistä sekä näiden kritiikistä.
Sarjan toinen osa Modernin maailman talous ja sen kritiikki käsittelee aikaa 1800-luvun lopulta eteenpäin, jolloin kapitalistinen markkinatalous ulotti kiihtyvällä vauhdilla lonkeronsa maapallon etäisimpiin kolkkiin. Samoihin aikoihin taloutta alettiin tutkia erillään muusta yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä. Hallitsevaan asemaan taloustieteellisessä ajattelussa kohosi uusklassinen taloustiede, joka nojautuu käsitykseen rationaalisia valintoja tekevästä kuluttajasta. Tähän näkemykseen myös yhteiskuntateoria joutui ja joutuu edelleen ottamaan kantaa.
Talouden ja yhteiskunnan suhdetta tarkastellaan teoksessa muun muassa sosiologian ja taloustieteen klassikoiden kautta. Lisäksi kirjassa pureudutaan kuluttamisen, yhteiskunnallisen järjestyksen sekä taloudellisen oikeudenmukaisuuden teemoihin. Länsimaisen kulutusyhteiskunnan vastapainoksi esitellään postkolonialistista tutkimusta sekä antropologien esimerkkejä kulttuureista, joissa sosiaalisista suhteista irrallista taloudellista toimintaa ei voida edes kuvitella.
Sarjan osat:
I Vanha maailma. 1700-1800-lukujen taitteen Britanniasta alkoi "suuri murros", jonka myötä vanhan maailman moraalis-poliittinen rakenne murtui. Teossarjan I osa käsittelee tuota murrosta edeltävää vanhan maailman taloutta sekä murrosta ennakoivia ja rakentavia ajattelutapoja.
II Modernin maailman talous ja sen kritiikki käsittelee modernin maailman taloutta ja sen kritiikkiä, kun suuri murros oli ohitettu. Tällöin talous määrittyi jo omaksi todellisuudenalakseen, ja siitä oli tullut yhteiskunnan keskus. Paluuta ei enää ollut markkinoita marginaalisena ilmiönä pitäneeseen vanhaan maailmaan.
III Uusi murros etsii ja erittelee lähestymistapoja, jotka kykenisivät ymmärtämään tilannetta, jossa talous on alkanut levittäytyä modernien rajojensa ulkopuolelle. Näin siitä on jälleen tullut poliittista taloutta ilmaisun alkuperäisessä merkityksessä: taloutta yleisenä elämän hallintana ja organisointina.
