Teos koostuu kertomuksista, jotka on tallennettu vuonna 1948 Vermlannin ja Norjan rajalla Röjdåforsissa. Kolmen miehen kertomuksissa lähinnä Rautalammin suurpitäjästä Vermlannin metsiin muuttaneiden suomalaisten kieli ja kulttuuri elävät rikkaina ja kiehtovina.
Kirjassa maalari Johannes Johansson Oinoinen eli Niit’ahon Jussi, tunnetun kielenoppaan Kaisa Vilhuisen poika Karl Persson ja Väl’ahon isäntä Gustav Pålsson kertovat elämästä Vermlannin suomalaismetsissä. Saamme tietää, miten poltettiin kaskea, ammuttiin karhuja, lämmitettiin savutuvan uunia, sodittiin ja tapeltiin, tehtiin taikoja, luettiin loitsuja ja erotettiin pareja toisistaan. Kertomusten aiheita ovat myös tarinat Puro-Juhon elämästä ja uroteoista, Wetterstrandin ja metsän peikon kohtaamisesta sekä monet muut suullisen perinteen helmet.
Riitta Taipale on tutkinut lisensiaatintyössään vermlanninsuomalaisten kielenvaihtoa. Tämän kirjan johdannossa hän valaisee syitä Vermlantiin muuttoon ja ympäristön vaikutusta metsäsuomalaisten kieleen ja kulttuuriin. Kirjan viitteet ja nimiluettelot antavat lisätietoa Vermlannin metsäsuomalaisten elämästä.
---
Elokerta ennen Vermlannin suomalaismetsissä består av texter som har inspelats år 1948 i Röjdåfors vid norska gränsen i Värmland. Berättelserna ger en riklig och fängslande bild av språket och kulturen som finnar från framförallt Rautalampi storsocken förde med sig till Värmlands skogar.
I boken berättar målaren Johannes Johansson Oinoinen alias Niitahon Jussi, den finskkunniga Kaisa Vilhuinens son Karl Persson och bonden i Välaho Gustav Pålsson om livet i Värmlands finnskogar. Vi får veta hur man brände sved, sköt björnar, värmde ugnen i rökpörtet, krigade och slogs; det berättas om trolldom och besvärjelser och hur man skiljde par från varandra. Med finns också berättelser som handlar om Puro-Juhos liv och bragder, Wetterstrands möte med skogens rå och många andra pärlor ur den muntliga traditionen.
Riitta Taipale har i sin licentiatavhandling undersökt värmlandsfinnarnas språkbyte. I inledningen till denna bok belyser hon orsaker till flyttningen till Värmland och omgivningens inverkan på skogsfinnarnas språk och kultur. Noter och namnförteckningar belyser ytterligare skogsfinnarnas liv.
Kaksikielinen: suomi, ruotsi
