Geneerinen substituutio eli lääkevaihto otettiin Suomessa käyttöön huhtikuun alussa vuonna 2003. Lääkevaihdossa lääkärin määräämä lääke voidaan apteekissa vaihtaa
edullisempaan, mikäli sekä lääkäri että potilas tähän suostuvat. Lääkevaihdolla haluttiin mm. lisätä edullisten lääkevalmisteiden käyttöä ja potilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa lääkekustannuksiinsa.

Lääkevaihdon arvioitiin lisäävän myös lääkemarkkinoiden tehokkuutta. Tässä kirjassa julkaistaan artikkeleina Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian laitoksen ja Kelan tutkimusosaston lääkevaihdon vaikutuksia koskeneiden tutkimusten tuloksia. Saavutettiinko tavoitteita ja mitä muita vaikutuksia lääkevaihdolla oli?

Tutkimusten mukaan lääkevaihdon alkutaival vastasi odotuksia. Lääkevaihto sai aikaan voimakkaan hintakilpailun, ja ensimmäisen vuoden aikana kuluttajien ja Kelan lääkekustannuksia säästyi lähes 90 miljoonaa euroa. Säästöt syntyivät pääasiassa lääkkeiden hintojen alenemisesta. Lääkkeiden käyttäjät pitivät hyvänä sitä, että halutessaan heillä on mahdollisuus vaihtaa lääkkeensä edullisempaan.

Silti kaksi viidestä vaihtokelpoisesta lääkkeestä jäi vaihtamatta potilaan kiellon vuoksi. Lääkärit kielsivät vaihdon erittäin harvoin. Rinnakkaisvalmisteisiin keskittyneet lääketeollisuusyritykset kasvattivat liikevaihtoaan, mutta hintakilpailu pienensi niiden samoin kuin alkuperäisvalmisteisiin keskittyneiden yritysten suhteellista katetta.

Lääkkeiden hintojen ja lääkevalikoiman nopeat muutokset lisäsivät työtä lääketukkukaupoissa ja apteekeissa.