KTM Toni Riipisen kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja "The Interaction of Environmental and Trade Policies" tarkastettiin Helsingin kauppakorkeakoulussa 5.9.2003. Vastaväittäjänä toimi tutkimusjohtaja, KTT Juha Honkatukia (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT) ja kustoksena professori Pertti Haaparanta (HKKK). Kansainvälinen kauppa on keskeinen asia koko maailman hyvinvoinnin kannalta. Tämän takia myös eri maiden ja alueiden harjoittama kauppapolitiikka on tärkeää tulevaisuuden taloudelliselle kehitykselle. Perusperiaate on se, että mitä vapaampaa kansainvälinen kauppa on, sitä paremmat edellytykset vallitsevat ihmisten hyvinvoinnin kasvulle. Toisaalta taloudellinen toiminta aiheuttaa myös päästöjä. Päästöjen määrä on kasvanut niin korkealle tasolle, että niiden rajoittamiseksi on solmittu viime vuosina useita kansainvälisiä ympäristösopimuksia. Tämän väitöskirjan aihe on se, miten näiden ympäristösopimusten solmiminen vaikuttaa kauppapolitiikkaan. Väitöskirja koostuu neljästä tutkimuksesta. Keskeisiä kysymyksiä väitöskirjassa ovat mm. vaikuttavatko ympäristösopimukset pyrkimyksiin vapauttaa kansainvälistä kauppaa maailmanlaajuisesti verrattuna alueelliseen kaupan vapauttamiseen (esim. EU, NAFTA) ja toisaalta vaikuttavatko kansainväliset ympäristösopimukset yritysten investointipäätöksiin sekä kauppapolitiikan muutosten hyvinvointivaikutuksiin. Tulokset voidaan kiteyttää seuraavasti. Kansainväliset ympäristösopimukset eivät estä hyvinvointia edistävien kauppaliittojen muodostamista, mutta sopimuksilla voi olla suuri merkitys. Ne voivat vähentää sitä riskiä, että alueelliset kauppaliitot estävät WTO-tyyppisen kaupan maailmanlaajuisen vapauttamisen etenemisen. Alueellisesti rajatut ympäristösopimukset (esim. Kioton sopimus) voivat aiheuttaa tuotannon siirtymistä sen alueen ulkopuolelle, joiden päästöjä ne rajoittavat, mutta tämä ei ole yksiselitteinen seuraus. Toisin sanoen yleinen näkemys siitä, että kansainväliset ympäristösopimukset aiheuttavat tuotannon siirtymistä alueille, joita päästöjen rajoitukset eivät koske, ei välttämättä pidä paikkaansa. Kioto-tyyppiset päästöjen rajoitukset vaikuttavat EU:n laajenemisen hyvinvointivaikutuksiin. Myös sillä, miten rajoitukset toteutetaan, on vaikutusta. Jos päästöjen rajoitukset toteutetaan hyödyntäen kansainvälisiä päästölupamarkkinoita, ympäristösopimuksen vaikutus EU:n laajenemisen vaikutuksiin on pienempi, kuin jos maat rajoittavat päästöjään kansallisesti.