Merkintöjä ruohomajasta on yksi Japanin kirjallisuuden rakastetuimmista klassikoista. Se on myös meidän aikaamme osuva pohdinta katoavaisuudesta ja ihmisen osasta.

1200-luvun taitteessa Japanin pääkaupunkia koettelivat luonnonmullistukset. Buddhalaisen opin katsottiin rappeutuneen, ja veristen yhteenottojen myötä Japani oli luisumassa poliittiseen sekasortoon.

Munkkinimen Ren-in ottaneen Kamo no Chōmein kirjoittama Merkintöjä ruohomajasta (Hōjōki, 1212) syntyi tässä kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa mutta myös kirjoittajan oman elämän ottaman käänteen myötä. Se on yksi japanilaisen kirjallisuuden ehdottomista klassikoista: perusteellinen pohdinta maailmassa asumisen työläydestä, pysymättömyydestä ja ihmisen kertakaikkisesta typeryydestä.

Teoksen kääntänyt ja kommentein ja jälkisanoin täydentänyt Miika Pölkki on Itä-Aasian tutkija, joka on syntynyt ja viettänyt suuren osan elämästään Japanissa. Hän on suomentanut japanilaista kirjallisuutta ja julkaissut teoksen japanilaisesta ruokakulttuurista (Umami, yhdessä Heikki Valkaman kanssa) ja zenbuddhalaisuudesta (Mitä miten zen, yhdessä Aleksi Järvelän ja Miika Osamitsun kanssa). Hän on myös käsikirjoittanut Tokioon sijoittuvan elokuvan Ito-kilvoittelijan päiväkirja (2009, ohj. Pirjo Honkasalo).