René Descartesia (1596–1650) pidetään yleisesti uuden ajan filosofian perustajana. Descartes on edelleen ajankohtainen: monissa filosofisissa keskusteluissa taustalla on Descartesin mielen ja aineen toisistaan erotteleva ajattelu. Descartesin kootuissa teoksissa julkaistaan hänen filosofisesti keskeiset teoksensa neljänä niteenä, joihin on suomennettu myös kuhunkin aihepiiriin liittyviä kirjeitä. Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta vuodelta 1641 lienee uuden ajan alun kuuluisin filosofinen kirja. Se on Descartesin kunnianhimoisin teos, jossa hän pyrkii antamaan metafyysisille perusajatuksilleen selvän, tiiviin ja sitovan todistuksen. Tämän todistuksen on määrä tapahtua uudella menetelmällä, joka saadaan hänen tieto-opistaan. Tapa ajatella Jumalaa, sielua ja varmuutta muuttuu tällöin peruuttamattomasti. Nyt Mietiskelyt ilmestyvät ensi kertaa suomeksi kokonaan siinä muodossa, jonka Descartes niille alun perin suunnitteli: tuon ajan johtavilta filosofeilta pyydettiin kuusi sarjaa vastaväitteitä, joihin Descartes vuorostaan laati vastaukset. Tämä laaja keskustelu johtaa yksityiskohtaisempiin ongelmiin kuin varsinainen teksti itse. Siten Mietiskelyt ovat myös ainutlaatuinen dokumentti aikansa filosofien ammattikäytännöstä. Teos sisältää myös selitysosan sekä johdannon, jonka on laatinut professori Lilli Alanen (Upsalan yliopisto)