Hävittäjälentokone syntyi ensimmäisen maailmansodan alla ja aikana tarpeesta ampua alas vihollisen tiedustelulentokoneet, tykistön tulenjohtokoneet ja ilmalaivat. Myöhemmin mukaan tuli myös pommikoneiden torjunta ja hävittäjälentokoneiden keskinäiset taistelut.

Edessä pyörivä potkuri oli aluksi este, joka pakotti etsimään ratkaisua kaksipaikkaisuudesta, työntöpotkuriratkaisusta tai vieläkin eksoottisimmista innovaatioista. Lopulta konekiväärin tahdistimen kehittäminen johti yksipaikkaiseen kevyeen vetopotkurihävittäjään, joskin kaksipaikkainen raskaampi vaihtoehto säilytti jonkinlaisen aseman. Maailmansodan äkillinen päättyminen synnytti suuret ylijäämävarastot, joita purettiin pitkään. Niinpä maailmansodan ratkaisut vaikuttivat hävittäjäilmailuun vielä koko 1920-luvun ajan.

Hävittäjälentokone 1912–1918 esittelee tuon kehityskulun mahdollistaneet keskeiset lentolaitteen, moottorin ja aseistuksen innovaatiot esimerkkien kautta. Kirja kertoo myös, millainen hävittäjä-lentokone oli 1910-luvun lopulla eli millaisella kalustolla siirryttiin rauhanaikaan.

Kirjan kirjoittaja Reino Myllymäki on tietokirjailija ja ilmailuhistorian harrastaja.