Jatkosodassa Suomea painostivat rauhaan Ruotsi, Neuvostoliitto ja länsivallat. Toisaalta Saksa yritti sitoa Suomen itseensä. Sotatapahtumat veivät maan 1944 perikadon partaalle. Vähitellen kasvanut sisäinen rauhanoppositio hiillosti hallitusta rauhaan, ja jotkut syyllistyivät jopa maanpetokseen. Suomen hallituksen sisäpiiri, joka jo talvesta 1943 alkaen oli asettanut rauhan tavoitteekseen, joutui näyttelemään kaksoisroolia: sotaa oli jatkettava ja rauhanajatukset salattava.

Joulukuussa 1943 pyrkimykset rauhaan alkoivat Ruotsin välityksellä. Tämä johti Paasikiven Tukholmaan ja lopulta Moskovaan, josta saadut rauhanehdot hallitus ja eduskunta hylkäsivät huhtikuussa 1944. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä vei maan sotilaalliseen ja poliittiseen kriisiin. Neuvostoliiton antautumisvaatimuksen varjossa Ryti sitoutui jatkamaan sotaa. Heinäkuun puolivälissä käynnistyi prosessi kohti rauhaa. Elokuussa Mannerheim pelasi taitavasti aikaa, ja syyskuun alussa otettiin hyppy tuntemattomaan hyväksymällä Neuvostoliiton ennakkoehdot.

Vaikea tie rauhaan vie lukijan lähelle päättäväistä ja ahdistunutta valtionjohtoa, ja kirjaa lukee kuin tiivistunnelmaista jännityskertomusta.