Lain mukaan kuntien tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen joko tuottamalla itse, ostamalla yrityksiltä tai kolmannen sektorin toimijoilta. Hyvinvoinnin kehittämisen haasteina ovat muutokset palvelurakenteessa, väestön ikärakenteessa, palvelujen toimittaminen harvaan asutulle maaseudulle sekä kansanterveydelliset tekijät, kuten mielenterveyden edistäminen. Nämä haasteet koskettavat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomea. Senet (Palveluja ja työtä yhteisötalouden verkostoilla) -hankkeessa on kehitetty uusia toimintatapoja hyvinvointipalveluiden edistämiseksi. Eräs mahdollisuus on hyödyntää yhteisötalouden toimijoita. Yhteisötaloudella tarkoitetaan osuuskuntien, säätiöiden, yhdistysten, sosiaalisten yritysten sekä keskinäisten yhtiöiden harjoittamaa taloudellista toimintaa, jonka tavoitteena on demokraattisen yhteistyön avulla edistää jäsenen ja ympäröivän yhteisön sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia. Järjestöt tuottavat 18 % sosiaalipalveluiden ja 6 % terveyspalveluiden kokonaistuotannosta. Järjestöissä ja yhdistyksissä on noin miljoona toimijaa. Viime aikoina on havaittu, että järjestöjen ja yhdistysten yhteenliittyminen on keino vahvistaa alueellista toimintaa, lisätä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tukipalveluiden yhdistäminen hyödyntää laajasti sekä palveluntarjoajia että niitä tarvitsevia. Lisäksi yhdistymisellä voidaan kehittää toimintaedellytyksiä yhteisen toimitilan avulla, jolloin järjestöillä on yhteiset kokoustilat, toimisto- ja tietoliikennepalvelut. Senet-hankkeen avulla on Mikkeliin perustettu yhdistysten yhdistys ja Pieksämäellä yhteistoimintaorganisaatio on perusteilla. Järjestöjen ja yhdistysten lisäksi eri hankkeet toimivat myös hyvinvoinnin kehittämiseksi. Savonlinnassa hanketoimijat koottiin verkostoksi, jossa yhteistyössä kehitettiin Hyvinvointimarkkinat-tapahtuma. Tämän pohjana oli Savonlinnan viidellä kylällä tehdyt kyselyt, joiden mukaan lapsiperheet tarvitsevat lastenhoito- ja siivouspalveluita, nuoret ja keski-ikäiset vapaa-ajan ja harrastustoiminnan palveluita ja iäkkäät kotiapu- ja kodinhoitopalveluita. Vastaajista suurin osa oli iäkkäitä. Hyvinvointimarkkinat järjestettiin kylille, joissa kyselyt oli tehty. Tapahtuman tarkoituksena oli aktivoida ja osallistaa kylien asukkaita toimintaan, tiedottaa palveluista sekä niiden tarpeista ja aktivoida mahdollisia palveluntuottajia kylille. Hyvinvointia kehitettäessä on tärkeää huomioida, että hyvinvoinnin tärkeänä perustana on mielenterveys. Senet-hankkeen kansainvälisenä kumppanina on italialainen Insieme si può -osuuskunta, joka tuottaa myös asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille. Italiassa mielenterveyskuntoutujien hoitoa on kehitetty avohoitoon painottuvaksi, kun maan mielisairaalat lakkautettiin vuonna 1978. Italiassa mielenterveyskuntoutujien hoidossa yhteisöllisyys on tärkeää, samoin kuntoutujan oma osallistuminen. Mielenterveyskuntoutujien on mahdollista työskennellä sosiaalisissa yrityksissä, jotka Italiassa ovat useimmiten osuuskuntia. Suomessa mielenterveyskuntoutujien hoitoa on pyritty kehittämään avohoitoon suuntautuvaksi. Laki sosiaalisista yrityksistä on ollut Suomessa voimassa vasta muutaman vuoden ja osuuskunta sosiaalisen yrityksen muotona on harvinainen. Kumppanuuspöytä on hyvinvointialan kehittämismenetelmä. Se voi olla paikallinen tai teemallinen. Paikallisessa kumppanuuspöydässä kunnan kehittämisestä kiinnostuneet käyvät vuoropuhelua. Teemallinen kumppanuuspöytä kokoaa samasta aiheesta kiinnostuneet eri sektoreiden toimijat yhteen laajalta alueelta. Kumppanuuspöytää voidaan käyttää uusien toimintamallien tai strategioiden kehittämiseen sekä ongelmanratkaisuun. Kumppanuuspöydän rinnalla on kehitetty hyvinvointiverkostoa, joka koostuu hyvinvointialan ja maaseudun kehittämisen asiantuntijoista. Toimijoina ovat Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen lisäksi eri koulutusorganisaatiot. Verkoston tehtävänä on toimia asiantuntijana ja tehostaa hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoimintaa.