Miten Euroopan unionin itälaajeneminen vaikuttaa itä-länsi -muuttoliikkeisiin? Millaisia ovat eurooppalaisen taloudellisen kehityksen ja muuttoliikkeen väliset yhteydet? Onko epävirallisella taloudella vaikutusta ihmisten muuttopäätöksiin? Ovatko maahanmuuttajat ratkaisu työvoimapulaan?

Tutkimuksessa on kyselyaineiston avulla analysoitu työllisen työvoiman maastamuuttohalukkuutta neljällä kaupunkiseudulla: Pietarissa, Tallinnassa, Prahassa ja Bratislavassa. Pietarin ja Venäjän tulevaa kehitystä on erittäin vaikea ennakoida. Tallinna, Praha ja Bratislava ovat EU-hakijamaiden pääkaupunkeja, joiden taloudessa ja maantieteellisessä asemassa on merkittäviä eroja.

Tutkimus on keskittynyt muuttopäätösten taustalla vaikuttaviin motiiveihin. Ensinnäkin maastamuuttohalukkuutta on tarkasteltu osana työmarkkinoita. Toinen näkökulma painottaa epävirallisen talouden toimintaa, esimerkiksi omavaraistaloutta sekä läheisten ihmisten muodostamia verkostoja ja kontakteja muuttoliikkeen mahdollistajana.

Tutkimustulosten mukaan tulevaisuuden muuttovirrat suuntautuvat enimmäkseen perinteisille muuton kohdealueille. Saksa on suosittu kohdemaa. Tallinnalaiset asuisivat mieluiten Saksassa tai Ruotsissa, pietarilaiset Saksassa tai Ranskassa.

Työmarkkinoihin liittyvää kansainvälistä muuttoliikettä ohjaa työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta. Työelämän kasvavat osaamisvaatimukset koskevat myös maasta toiseen siirtyviä muuttajia. Organisaatioiden kansainvälistyminen tarjoaa koulutetuille, ammatti- ja kielitaitoisille henkilöille paremmat mahdollisuudet työskentelyyn kansainvälistyvillä työmarkkinoilla kuin vähemmän koulutetulle väestölle.

Taloudelliset tekijät ohjaavat työvoiman liikkuvuutta, mikä vaikuttaa eri tavoin korkeasti ja matalasti koulutettuun väestöön. Jälkimmäisestä on esimerkki kausiluonteinen maataloustyövoiman liikkuvuus, joka tapahtuu laillisesti tai laittomasti. Poliittiset tekijät, kuten suhtautuminen turvapaikanhakijoihin, vaikuttavat pakolaisvirtoihin. Kysymys on toisistaan eriytyneistä muuttajaryhmistä.

Muuttoliikkeen ja epävirallisen talouden yhteys muodostuu yksilöiden yleisen taloudellisen aktiivisuuden kautta. Taloudellisesti aktiiviset ja eteenpäin pyrkivät yksilöt käyttävät hyväkseen monia epävirallisen talouden muotoja. Heillä on useita työpaikkoja ja palkkatyön lisäksi omaa bisnestä. Toimeentulomahdollisuuksien etsimiseen liittyy myös halukkuus etsiä toimeentulon mahdollisuuksia ulkomailta. Toisaalta epävirallinen talous myös kiinnittää ihmisiä nykyiseen asuinpaikkaan: omavaraistalous sitoo ihmisiä asuinseutuunsa.

Mikäli Euroopan poliittinen ja taloudellinen kehitys jatkuu vakaana, merkittäviä muutoksia työmarkkinoiden ohjaamaan muuttoliikkeeseen ei tule tapahtumaan. Tulevaisuuden muuttovirrat tulevat Euroopassa edelleenkin suuntautumaan idästä länteen. Työelämän osaamisvaatimukset ovat suuri haaste maahanmuuttajille sekä heitä vastaanottaville maille.