Pirkanmaalainen Ralf Henriksson jatkaa neljännessä eräkirjassaan Pirkan miesten eränkäyntiperinnettä omakohtaisilla jahtikokemuksillaan Kainuun ja Pohjois-Karjalan uljaissa vaaramaisemissa. Henrikssonin erätarinoita lukiessa ymmärtää, miten tärkeätä nykyihmiselle on päästä rauhoittumaan kirveenkoskemattomille salomaille maailman suhdanteilta ja melskeiltä.

Miltä tuntuu sihdata latvametsoa tähtäinristikon takaa tai nähdä mustia teeriä tasapainottelemassa rauduskoivuissa näpsien ritvastoa? Onkohan kainuulainen ukkometso arkiintunut usvaisena syysaamuna? Ovatko teerikukot alkaneet jo parveilla suurrämeellä?

Tekijä vie lukijan itäiseen Lieksaan erämaajoelle pyytämään vesilintuja kanootilla liikkuen. Samalla selviää, miltä ranskalaisesta tuntuu päästä ampua räikyttämään sorsia iltalennolla, jouhisorsiakaan unohtamatta.

Jäniksiä pyydetään vanhan ajan lumitalvena, jolloin selviää myös aaveajon arvoitus ja miten jäniksen kiertäminen onnistuu yhdenpuun metsäsuksilla liikkuen. Totuuspohjainen eränovellikokoelma sisältää myös ikimuistoisia hirvijahteja, jotka päättyvät usein odottamattomalla tavalla.

Taitavana jahtitunnelman kuvaajana Henriksson valottaa oudonlaisten jahtitovereiden sielunmaisemaa huumoripitoisesti. Luontokuvauksia hän ammentaa eräkokemuksistaan yli kolmen vuosikymmenen ajalta eri puolilta Suomea.